Miten pääsen HERMOPINTEESTÄ EROON?

Meinaa on käsi puutua peukalon, etusormen ja keskisormen alueelta ja ihmettelet, että mitäköhän tässä oikein tapahtuu. Jos kärsit tämmöisestä ääreishermon vaivasta, niin tuolloin tyypillisinä oireina on pistely, puutuminen, tikustelu, sähköiskumoiset säväykset käteen sekä pidemmälle edenneenä saattaa ihan normaalit aistimukset alkaa himpun verran muuttumaan. Kyseinen vaiva, eli keskihermon vaiva, on ylärajan hermopinteestä ehdoton numero ykkönen. Tässä videossa käydään kaikki tarvittavaa läpi, jotta sinä saisit omia apuja kyseisen vaivan hoitoon.

Lähdetään liikkeelle anatomiasta. Miksi saadat kysyä? No siitä syystä, että saadaan yleistä hahmotusta hermon kulkureitistä ja sillä pätkellä saattaa olla joskus rakenteita, jotka laittavat kuormaa hermolle ja tämä ensin saattaa olla myötävaikuttamassa siihen ylärajaoireiluun. Mediaalihermo lähtee liikenteeseen kaularangan 6, 7, 8 ja rintarangan ensimmäiseltä nikamalta.

Tämä hermon tehtävänä on liikutella kyynärvartta, rannetta, kättä ja sormia sekä se antaa hermotuksen tässä näkyvälle alueelle. Kyseinen hermo lähtee kulkeutumaan meidän kaularangan ja rintarangan rakenteesta alaspäin kohti kainalokuoppaa. Sieltä se matka jatkuu olkavarren sisäpintaa pitkin kyynärpää-alueelle. Kyynärvarressa hermo tulee kohtuu keskeltä alaspäin ranteen seutuun ja sieltä se menee poikittaisen jännän nipun alta ja haarautuu peukalon, etusormen ja keskisormen alueelle.

Jos sinulla ei ole olkavarren vammoja taustalla, niin tuolloin kannattaa käydä todella tarkkaan läpi nämä kyynärvarren sisäpuolen rakenteet. Jos sieltä löytyy aivan älyttömän aristavia rakenteita tai pienellä rakenteiden painamisella saa tutun käden kärkiosan oireen aikaa, niin tuolloin näitä alueita kannattaa rentouttaa kevyellä hieronnalla. Ja jos ranteen liikkuvuus on aivan olematon, niin tuolloin kevyt venyttelykin voi olla paikallaan. Tässä näppärä venytys, jolla saa molemmat ylärajat helposti venyteltyä.

Venytyksessä on tärkeää muistaa, ettei liikkeen aikana saa tulla kipua, jos tulee, niin silloin sinä teet sitä venyttelyä aivan liian reippaasti. Ulkokierron määrällä voit vaikuttaa venytyksen voimakkuuteen melko helposti. Jos haluat testailla oireisen ja oireettoman puolen hermon liukumisen eroa, niin tee se näin. Paina kevyesti hartia alaspäin, loitona olkavarsi 90 asteen kulmaan, tee ulkorotaatio kattoa kohti olkavarrella, kierrä kyynärvarasi ulkokiertoon siten, että kämmenpohja osoittaa päätä kohti, taivuta rannetta alaspäin ja pyri pitämään sormet suorana, ojenna kyynärpäätä suoraksi, kunnes oireet voimistuvat.

Kun olet tässä asennossani, niin voit makuustella, onko pään sivutaivutuksella kättä kohti vaikutusta ylärajaoireeseen. Joissain tapauksissa sivutaivutus poispäin kädestä saattaa voimistaa oireilut. Tämän lisäksi voit kokeilla, miten ranteen taivutusasento vaikuttaa kädessä tuntuvaan fiilikseen. Kun olet testannut molemmat puolet ja jos selkeä puoliero on läsnä, niin tuolloin hermon liikkuuden suhteen pitäisi pyrkiä symmetriaan, eli molemmat hermot liukuvat samalla tavalla.

Käsittelyiden ja venyttelyiden jälkeen voit testata, että saatko puolieroa kurottua kiinni. Jos haluat tehdä kevyttä hermon liu'uttelua, niin näin se onnistuu. Kumppari tässä demonstroi nyt hermon liikettä rakenteiden sisällä. Hermon slaiderissa, kun taivutaan kättä viljelytysasentoon, niin tuolloin teen kättä kohti pään sivutaivutusta.

Tämä on kohtalaisen turvallista, ja jos jossain vaiheessa pitäisi saada reippaammin venytyksen tunnetta lisää, niin ota hermolle kiristynyt asento ja pumppaile sitä ranteen, kyynärpään tai kaulan kautta minuutti. Tässä on tärkeää keskittyä niihin liikkeisiin, jotka saavat selkeästi sinun tuttua oiretta voimistettua. Jos jokin näistä ei tee mitään sun tuttua oirekuvan voimistumista, niin tuolloin niitä kuvioita en tekisi. Hermoin liu'uttelua tekisin parin minuutin jaksoissa, ripotellen pitkin päivää kolme tai neljä settiä.

Tämän lisäksi tarvittaessa pehmytkudosten käsittelyä, raivohyvän biisin verran ja toinen piisi kivununta venyttelyä, jos voimakasta liikerajoitusta on ranteen taivutuksessa läsnä. Jos nämä ohjeet eivät riitä oireiden helpottamiseen, niin tuolloin suosittelen kääntymään lääkärin tai taitavan fysioterapeutin puoleen. Jos haluat saada tietoa neljästä yleisimmästä kipumekanismista, niin tuolta löytyy video kyseiseen aiheeseen, ja tästä pääset terveysaiheiden videosoittolistaan. Hymyillään, kun tavataan, ja nähdään seuraavassa videossa.