Kolmoishermon kipukohtaus: tee tämä ensin (älä venytä!)

Jos sulla on kasvojen alueen kipua, leukakireyttä, päänsärkyä tai kolmoishermoon liittyviä oireita, niin tämä video on juuri sinulle silloin, kun sinulla on kipu jo päällä. Koska juuri kipukohtauksen aikana useammat ihmiset tekevät saman virheen. Ne yrittää venyttää enemmän, liikuttaa väkisin tai purra kivusta läpi ja se tekee tilanteesta vaan usein pahemman. Ja tässä videossa annan sinulle selkeän toimintamallin.

Ensin rauhoitetaan hermostoa, vasta sen jälkeen jos kipu on laskenut, lisätään hellävaraista liikettä. Elikkä ensin rauhoita, liikuta vasta sitten. Ja tämä järjestys on aina se ratkaiseva elementti. Minun nimeni on Janne Säkkinen.

Olen fysioterapeutti, joka on työskennellyt yli 10 vuoden ajan ihmisten kanssa, joilla on pitkittynyt ja kipuja tällaisia monimutkaisia oireita. Työni ydin on auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa kehoaan ja toimimaan turvallisilla ja tutkittuun tietoon perustuvilla keinoilla, ei aggressiivisilla pikaratkaisuilla, jotka usein kostautuvat. Olen nähnyt näiden periaatteiden auttavan lukemattomia ihmisiä saamaan takaisin hallinnan oireista, jotka aikaisemmin tuntuivat pelottavilta ja täysin käsittämättömiltä. Kultainen sääntö.

Kun kipu on päällä, tavoite ei ole liikkuvuus. Tavoite on vähentää uhkaa, vaan rauhoittaa hermostoa. Kaiken mitä teet tässä vaiheessa pitää tuntua rauhoittavalta ja turvalliselta. Ei saa tulla terävää kipua, ei pakottamista.

Kipukohtauksen rauhoittaminen. Harjoite ykkönen. Älä tee niin sanotusti mitään. Ensimmäinen harjoite on hyvin yksinkertainen.

Älä tee mitään. Käy ensiksi makuulle tai istumaan mukavaan asentoon. Anna leuan roikkua kevyesti auki. Hampaat eivät saa koskettaa toisiaan.

Kieli on rentona siellä suun pohjassa. Nyt tee kirjaimellisesti ei mitään 30 sekuntia. Hengitä normaalisti. Anna kasvojen ja leuan rentoutua.

Yllättävän usein pelkkä tämä vähentää sitä jännitystä selkeästi. Harjoite numero kakkonen. Pitkä uloshengitys. Siinä pitää hengittää hitaasti sisään nenän kautta ja hengittää ulos pidempään kuin sisään.

Esimerkiksi jos sinulla sisäänhengitys kesti neljä sekuntia, niin se ulospuhallus pitää kestää 8-12 sekuntia. Ja tee tämän läpi semmoinen 3-8 hengityskierrosta. Pidä hengitys pehmeänä ja pakottamattomana. Ja se uloshengitys pitkänä lähettää aivorungolle viesti, että hei tilanne on turvallinen ja sen jälkeen se aktivoi kehon rauhoittavaa, parasympaattista hermostoa, joka vähentää kipua ja jännitystä.

Kolmas ohje on kielen rentoutus ja pysy rennossa asennossa. Aseta kielen kärki kevyesti alahampaiden taakse tai alahuulen sisäpintaa vasten. Ei voimakasta painetta kielen kautta ja vain kevyt kosketus. Ja hengitä tässä rauhallisesti 20-30 sekuntia.

Kipu- ja stressitilanteissa kieli ja suunpohja yleensä jännittyy huomaamatta ja tämä asento auttaa vähentämään sitä puolustavaa jännitystä siellä leuassa ja kasvoissa. Harjoite numero neljä. Hellä kosketus leukaan. Sen kosketuksen tärkeyttä meidän elimistölle ei voida missään nimessä minimoida.

Se on todella tärkeää. Tässä etsi leuan sivuilta paksut puremalihakset. Ne tuntuu siellä poskien alla. Aseta kaksi sormea kevyesti kummallekin puolelle.

Älä hiero, älä paina syvälle, vaan pidä semmoinen hyvin hellä kevyt kosketus. Tämän yhteydessä hengitä rauhallisesti 30 sekunnin ajan tai pidempään. Ja pelkästään se kevyt kosketus on päällä, voidaan rauhoittaa sitä hermostoa ja antaa lihaksille luvan hellittää ja hengittää. Harjoite numero viisi.

Katseen kautta rauhoittaminen. Näkö on vahvasti yhteydessä aivorunkoon, joka sääntelee meidän pään, leuan ja niskan jännitystä. Jos meillä on kivunaistimukset siellä oikealla puolella, niin meillä pitää peittää se oikea näkökenttä kädellä, mutta meillä pitää ehdottomasti pitää molemmat silmät auki. Tämän jälkeen nosta vasen käsi eteen peukalo pystyssä ja katse pitää olla sitä peukalon kynttä kohti ja pidä se käsi silmien tasolla.

Lähde sen jälkeen tuomaan peukalo hitaasti lähemmäs kasvoja noin 10 sentin päähän. Siirrä tämän jälkeen kättä poispäin kehon keskilinjasta, kunnes se tarkentaminen alkaa tuntua hankalta siellä aivan laidassa. Ojenna tämän jälkeen kyynärpää suoraksi, jolloin se peukalo loittonee. Tuo sieltä käsi takaisin keskilinjaan ja taas lähemmäs kasvoja.

Pyri pitämään tässä harjoitteessa leuka rentona. Hengitä rauhallisesti koko ajan ja tee yhtä suuntaa noin 30 sekuntia pyörittävällä liikkeellä ja tarkkaile niitä kehon reaktioita. Voit myös kokeilla vastakkaista suuntaa tai pieniä liikkeitä ylös tai alas. Näistä on tärkeää valita sitten se, mikä rauhoittaa sinun elimistöä kaikkesta parhaiten.

Ja jos haluat tähän tarkemman selityksen tietää, miksi nämä aivohermojen rauhoittelut toimii niin hyvin tuon visuaalisen puolen kautta, niin kommentoi alla, niin pistän sulle salavideon näköiselle. Nimittäin siellä mä kerron sulle syyn, miksi. Pikainen uudelleenarviointi. Pysähdy nyt hetkeksi ja kysy itseltäsi.

Tuntuuko leuka tai kasvot paremmalta, samalta vai huonommalta? Parempi tai sama on hyvä merkki. Se tarkoittaa sitä, että keho on päässyt rauhoittumaan, jos olo on pahempi, yksinkertaista lisää. Tee esimerkiksi vaan sitä hengitystä tai tee vaan sitä älä tee mitään -harjoitetta.

Ongelmana on sitten se, että kipukohtauksen aikana kaikki mikä pahentaa kipua on kiellettyä. Ja vasta kun se kipu on selkeästi päässyt rauhoittumaan, voit siirtyä vasta seuraavaan vaiheeseen. Osa kakkonen: kolmoishermon neuromobilisaatio. Nyt kun kipu on selkeästi pienempi, voimme parantaa kolmoishermon liukumista ja liikettä.

Ja tätä kutsutaan neuromobilisaatioksi tai hermon liu'uttamiseksi. Tärkein asia heti alkuun. Tämä ei ole missään nimessä hermon venyttämistä. Ajattele tätä vähän niinku hammaslangan käyttöä.

Meillä tulee pikkuinen liuku toiseen suuntaan. Pikkuinen liuku toiseen suuntaan. Kevyt veto ja vapautus. Ei missään nimessä älytöntä repimistä.

Lähtötilanteen tarkastus. Ennen kuin aloitat, tarkista lähtötilanne, kuinka kireältä leuka tuntuu. Onko kasvoissa kipua tai painetta? Onko päänsärkyä, mitä niska tai hartiaseutu sanoo?

Ja pidät nämä mielessä ja vertaile sitten himpun verran myöhemmin. Miten me saadaan testattua ja tehtyä liu'utusta sinne hermoon? Aloita testaamalla aina oireeton puoli ensiksi, jotta tiedät miltä se normaali tuntemus tuntuu. Jos oireet ovat vasemmalla puolella, testaa ensiksi oikea puoli.

Istu ryhdikkäässä asennossa. Vedä poskia kevyesti taaksepäin. Tämä on niskan retraktioliike. Kun kallistat päätä, ajattele, että nenä on liikkeen keskipiste, ei koko niska.

Ja sen jälkeen avaat suun hieman, että sormi mahtuu ylä- ja alahampaiden väliin. Sen jälkeen kun suu on kevyesti auki, liu'uta leukaa kevyesti sivulle ja liiku hitaasti. Tunnustele liikettä ja tuntemuksia. Tämän jälkeen teet saman sitten sinne oireiselle puolelle, mutta nyt ole erityisen hellä.

Muista tämä tärkeä periaate. Testaa ensiksi, testaa jälkeen. Jos sinun liike alkaa paranemaan ja oireet vähenee, olet oikealla tiellä. Neuraalikudoksen mobilisaatio elikkä hammaslanka-ajattelu.

Tässä käytä samaa asentoa, mutta lisää pieniä variaatioita liikkeeseen. Kevyt veto, vapautus. Kevyt veto, vapautus. Voit myöskin muuttaa sitä hermon kuormitusta esimerkiksi pienellä yläkaularangan kierrolla, kevyellä eteen-taakse-liikkeellä, kevyellä leuan sivuttaisliikkeellä tai kevyellä leuan eteen-taakse-liikkeellä.

Etsi pienin mahdollinen liike, joka tuntuu kevyenä venytyksenä, ei missään nimessä kipuna. Se kipu pitää aina pysyä asteikolla nolla ei kipua, kymmenen on pahin mahdollinen, alle 5/10. Jos ne oireet lähtee nopeasti voimistumaan, liike on liian voimakas ja tässä tapauksessa tekisi sitä mobilisaatiota yhdestä kahteen minuuttia kerrallaan ja voit toistaa sen joka toinen tai kolmas tunti, kun oot hereillä. Jos se pehmytkudoskäsittely helpottaa sitä liikettä, tee se ensiksi ja mobilisaatio vasta sen jälkeen.

Jos haluat olla oikein härski, heittää oikein vettä myllyyn, niin ota se hengitys sinne matkaan. Elikkä jos se liu'utus tuntuu hyvältä, voit yhdistää siihen pitkän uloshengityksen. Hengitä sisään ennen sitä liikettä ja tee hidas pitkä uloshengitys liikkeen aikana. Aina kun tulee se rauhallinen ulospuhallus, niin silloin meidän parasympaattinen hermosto potkaisee sisään ja silloin se alkaa rauhoittamaan meidän elimistöä kaikista ulkoisista uhista.

Ja tämän jälkeen meillä pitää tehdä uudelleenarviointi. Tarkista siis uudelleen leuan kireys, parempi, sama vai huonompi, kasvojen kipu tai paine, päänsärky tai miten niska ja hartia tuntuu. Parempi tai sama tarkoittaa sitä, että harjoitteet sopivat sinulle tai jos jokin paheni, pienennä liikettä seuraavalla kerralla tai pysy pidempään niissä aiemmissa helpommissa harjoitteissa ennen kuin siirryt osaan kaksi. No mitä missään nimessä ei kannata tehdä kipukohtauksen aikana, elikkä vältä näitä yleisiä virheitä.

Älä venytä leukaa liian voimakkaasti. Älä tee rajuja hermovenytyksiä. Älä tee raskaita purentalihasharjoitteita tässä vaiheessa. Äläkä puske terävää kipua kohti.

No pain, no gain ei päde nimittäin tässä. Ja nämä kaikki kiellot perustuvat yhteen asiaan. Vähennä uhkaa hermostolta. Äläkä missään nimessä lisää sitä.

Yhteenveto. Muista nämä. Kun kipu on voimakasta, rauhoita ensin. Kun kipu on pienempi, liikuta hellästi.

Pelkästään tämä järjestys estää jo monia kipukohtauksia pahenemasta. Oireet eivät ole vaan päässäsi, niin kuin moni saattaa sinulle valitettavasti sanoa. Ne on hermostossa ja se hermoston rauhoittuminen on opeteltavissa uudelleen. Kun pysyt johdonmukaisena ja lempeänä, kipukohtaukset harvenevat ja lievenevät ajan myötä.

Ja kun sinulla on seitsemän kivutonta päivää peräkkäin, voi jättää harjoitteet tauolle ja palata niihin tarvittaessa. Ja jos haluat helpot ohjeet puremalihasten ylläpitoon, klikkaa linkkiä ja nähdään seuraavassa videossa.