Leukakipua? Leukaterapeutit vastaavat yleisimpiin kysymyksiin

En voiko niskahartiaseudun ja purentalihasten jumit aiheuttaa jatkuvia päänsärkyjä ja mitä näihin kannattaisi tehdä, että saisi apua? Janne, tää on tosi hyvä kysymys, koska kyllä ne voi todellakin aiheuttaa päänsärkyjä ja ainakin meikäläisellä silloin kun mä aikoinaan kärsin pahastikin näistä jatkuvista purenta- ja niskahartiaseudun jumeista, niin mulla oli harvassa päivä pääkipeä. Ja myöskin vastaanotolla tulee, no sanotaanko, ehkä melkein jokainen tai joka toinen ainakin asiakas, se niin kun sanotaanko pääongelma tai se, miksi he tulee vastaanotolle, on se, että he puree hampaita yhteen, heillä on niskahartiaseutu jumissa ja päänsärkyjä on jatkuvasti, eli voi olla jopa ihan viikkotasolla. Ja mikä tässä ehkä yleisimpänä muotona on, on se tension headache, suomeksi jännityspäänsärky.

He kärsii useimmiten tästä ja tää ilmenee esimerkiksi sillä tavalla, että voi tulla tänne ohimoille tai sitten täältä niin kun niska-, niskan alueelta, takaraivolta nousta tämmöistä niinku tosi inhottavaa paineentunnetta ja vannemaista fiilistä pään ympärille. Ja tää johtuu oikeastaan siitä, että siellä niskan alueen, purentalihasten, hartioiden alueella on tosi paljon jännitystä. Siellä voi olla heikentynyt aineenvaihdunta, verenkierto ja sit myöskin tietysti henkinen stressi voi vaikuttaa tähän ja sit sieltä laukee tämmöinen tosi inhottava päänsärky. Saako udella, että mikä sinun päänsäryn suhteen oli se game changer, millä sä sait sitä oiretta muutettua?

No tottakai saapi udella. Mä luulen, että mulla itsellä vaikutti se, että mulla se yöllinen hampaiden pureskelu sit jossain vaiheessa lähti heikentymään tai sitä ei oikeastaan enää ollut niin paljoa, niin sit se vaikutti tosi paljon myöskin siihen, että niitä päänsärkyjä ei enää tullut sillä samalla tavalla. Mistä huomaa, että puree hampaita yhteen huomaamatta päivän aikana? No niin, tää on myös tärkeä kysymys, koska ainakin mulla asiakaskunnassa on todella paljon ihmisiä, joilla on tätä eivätkä edes tiedä, että he puree tai jännittää esimerkiksi leukaa myös päivän aikana.

Ja usein tähän liittyy se, että kun stressitasot siellä työpaikalla, nyt puhutaan siis istumatyöstä yleisesti, niin stressitasot nousee ja sit myöskin ollaan staattisessa asennossa. Ja tähän usein liittyy se, että hampaat lähtee liukumaan yhteen ja myöskin voi liittyä sitä, että esimerkiksi alaleukaa työnnellään eteenpäin tai ihan vaan jännitetään. Ja yleensä tän tunnistaa siitä, että kun se työpäivä alkaa loppumaan, ehkä se on siellä neljän-viiden maissa iltapäivällä, niin voi juurikin lähteä tulemaan näitä jännityspäänsärkyä ja fiiliksiä. Ja sit usein ihmisillä on se, että heistä tuntuu, että ai työpäivän jälkeen vitsi, mun niska on oikeesti jäykkä ja aina ne hartiat tai purentalihakset on jumissa.

Niin tähän usein just liittyykin se, että siellä päivän aikana tapahtuu jotain tällä alueella jännitystä. Voi ehkä myöskin olla sitä, että sitten hengitys tai hengityksestä tulee tosi pinnallista siinä, kun istutaan paljon tai sit jos tosiaan stressitasot nousee siinä työpäivän aikana. Voiko semmoinen huono työergonomia elikkä vaikka läppäri, puhelin tai istuminen pahentaa sitä purenta- ja leukaongelmia ja mitä tämmöisessä tapauksessa kannattaisi muuttaa heti? No kyllähän se valitettavasti voi ja näin tosi useissa tapauksissa myös on.

Ja se, että puhuttaisiin jostain esimerkiksi hyvästä työergonomiasta, niin okei, ei se niinku mun mielestä väärin oo, mutta mun mielestä se tärkein asia olis se, että sen työpäivän aikana tulisi tarpeeksi liikettä. Että se ei ois vaan semmosta staattista olemista. Että mä sanoisin, että ehkä se staattisuus on niinku se kirosana monella, että jos me jöötetään siinä työpisteellä se kaks-kolme tuntia putkeen samassa asennossa, niin onhan siellä jo niin kun niskahartiaseudussa ja ihan muuallakin kehossa se koko niinku aineenvaihdunta, verenkierto heikentynyt ja siitä alkaa syntyä niitä epämukavuuksia ja jumeja. Et sitten monella on auttanut ihan se, että laitetaan puhelimesta joku hälytys päälle tunnin välein, työpisteeltä noustaan ylös, tehdään joku kevyt aktiivinen minuutin esimerkiksi jumppa.

Eli sitä päivää oikeesti tauotetaan ja sit myöskin joillain on ollut siitä apua, otetaan sinne päivään niitä sekkejä siitä, hei onks mulla hampaat yhdessä, jännitänkö mä hartioita, missä mun hengitys on. Mut tää tottakai kauniissa maailmassa toimii hienosti. Joskushan se työpäivä lähtee niinku siellä voi olla paljon asioita, mitä vaan pitää tehdä nyt ja ei oo mahdollista ottaa breikkiä. Mutta siis niinku täydellisessä maailmassa tää toimii näin.

No miten erottaa semmoinen stressiperäinen lihassärky ja milloin kannattaa hakeutua hoitoon? Stressiperäisissä tämmösissä jumituksissa ja kolotuksissa usein se voi vaihdella jopa niinku päivän aikana ja se on liitännäinen aika helposti just siihen, että kun huomaa, että esimerkiksi on kiire tai nyt just pitää saada jotain aikaiseksi ja sit sen jälkeen tuleekin semmonen, että oi hemmetti, että nyt on se niskahartiaseutu tosi jumissa. Ja myöskin usein se voi kertoa tästä, että silloin just huomaa, että työpäivän päättyessä alkaa olemaan niinku se niska tosi jäykkänä tai hartiaseutu jumissa, niin tää usein viittaa, että se on stressiperäistä. Auttaako venyttely tai hieronta oikeasti siihen purenta- ja niskajumeihin vai tarvitaanko jotain muuta esimerkiksi harjoittelua?

Juu, hieronta ja venyttely, kyllähän ne auttaa siinä hetkessä akuuttina ja hoitamaan varsinkin niitä oireita, mutta sitten jos oikeasti halutaan pureutua niihin juurisyihin, niin kyllähän sit me tarvitaan vähän enemmän. Me tarvitaan niitä harjoitteita. Meidän tarvii ehkä muuttaa jotain asioita siinä meidän arjessa. Aika monella usein onkin se käsitys vaan, okei hei tää on nyt joku yksi-kaksi lihasta, mikä mulla on jumissa.

Okei, hieronta ja venyttely voi auttaa, mutta miksi ne on sulla aina jumissa? Et siihen kysymykseen paneutuminen oikeasti sit pidemmän päälle auttaa pääsemään eroon niistä isoimmista jumeista. No niin Janne, jatketaanpa sitten. Mulla on tässä sulle vähän kyssäreitä.

Aloitetaan semmoisella, että kun monellahan tuosta bruksismista, siitä hampaiden narskuttelusta tai hampaiden yhteenpuremisesta kärsivällä tuo leuka naksuu tai paukkuu. Siihen ei välttämättä niinku aina liity kipua. Mut miten sä oot mieltä? Onko normaalia vai pitäisikö huolestua, hakeutua tutkimuksiin, mitä tehdä?

Nivelellä on tapana se, että naksuu ja paukkuu ja sitten kun sinne vähän tulee käyttöä siihen niveleen, niin sinne nivelnesteeseen pääsee tulemaan semmosia paksuuntumisia, mitkä sitten rikkoontuu, kun se nivelen täysi liikelaajuus saadaan aikaan. Ja pääsääntöisesti se akustinen vaste ei oo mikään ongelma, kunhan vaan siihen ei liity kipua. Mutta jos meillä on vaikka se akustinen vaste oikealla puolella, meillä myöskin siellä on kipua ja se on semmoista oikein lasimaista terävää se nakse, niin silloin ulompi siipilihas on vaikuttamassa siihen leuan tyven pohjassa siihen välilevyn liikkeeseen. Ja jos se välilevyn liike on voimakkaasti rajoittunut, niin se tekee semmosen lasimaisen nakseen siihen.

Ja jos me käsitellään se ulompi siipilihas sieltä ylähampaiden takalajasta ja me saadaan se terävä lasimainen nakse semmoseksi pehmeäksi ja se myöskin tämän puolen oireilu alkaa rauhoittumaan, niin silloin lähtee menemään hyvästi. Mutta suurin osa nakseista on vaarattomia, kunhan niihin ei liity kipua. Ja jos liittyy kipua, niin sitten sille asialle pitää alkaa tekemään jotakin. No sitten seuraavaan kysymykseen tästä.

Voiko tätä itse asiassa mullakin asiakkaat aika usein miettii, että voiko ne purentalihas-leukanivelvaivat niinku aiheuttaa korvakipuja tai muita korvaoireita, esimerkiksi vihlaisua, tinnitystä ja mistä nyt sit tietää tää oire, johtuuko se leuasta vai korvasta? Ja nyt niinku tässä kuvassa katotaan masseterin tyypillisiä oirealueita, niin mitä useampi ihminen on kertonut aistimansa oireen samalla alueella, niin sitä useampi punainen piste on. Ja jos mietitään masseterin syvää lihasrunkoa aivan korvanipun etupuolella, niin nytten tässä tämä korva-alue on punaisella pilkitetty aivan hurjana. Elikkä jos se masseterin syvä lihasrunko on siellä huonona ja sitä painamalla saadaan tuttu tinnitys tai korvaoire tai suhina tai muu vastaava aikaan, niin silloin se masseterin syvärunko pitää hoitaa auki, koska sen seurauksena tyypillisesti se oireilu haitta sitten lähtee helpottumaan.

Plus kun katotaan täällä epämääräisiä hammassärkyjä, saattaa olla kulmahampaissa, saattaa olla monessa hampaissa, niin jos on voimakasta särkyä hampaissa, anatomia on siellä kunnossa, röntgenkuvissa ei näy mitään, niin se hammassärky saattaa olla aivan todellinen ja tuolloin pitää alkaa palpoimaan niitä lihasrunkoja todella tarkasti läpi ja sormilla tutkia, koska jos sieltä se tuttu hammasoire voimistuu, niin silloin se pitää sen lihasrungon pätkä hoitaa. Ja nämäkin ovat hyvin yleisiä vastaanotolla, kun asiakas ihmettelee, että miten täällä poskihampaassa voi särkeä, kun siellä anatomia on kunnossa. Joo, kyllä. Ja tää on tää tärkeä juttu, koska näitä tulee aika paljon.

Siis mulla itsellä oli jossain vaiheessa semmoinen, että mä ajattelin, vitsi, onko mulla nyt taas jotain, tarviiko juurihoitoa tehdä, mutta siis se olikin vaan juurikin niinku masseterista laukaisupiste, joka oikeasti säteili vaan sen verran, että musta tuntuu, että vitsi, että nyt on kyllä niinku jonkun verran hammassärkyä. Mut onneksi ei ollut. Oli vaan inhottava kireä lihaskimppu siellä. Jep.

Ja meillähän on sitä korvaa kontrolloivia lihaksia, mitkä nostaa korvaa ylös, taakse ja sitten jos sielläkin on hurjat kireydet läsnä, saattaa aiheuttaa vinkumisen korvaan tai jotenkin muuta, koska siihen korvakäytävään tulee vääntöä. Mut niissä sitten helpoin homma on se, että ottaa korvaan vetoa, lähtee pyörittelemään sitä nivelen seutua ja sitten käy siellä korvan yläpuolella ja takapuolella, jos sieltä saadaan se tuttu korvan soiminen tai akustinen vaste loppumaan, niin silloin pyyhkii hyvästi. Joo. Ja sitten myöskin jonkun verran on ollut, no tinnitysoiretta on saatu asiakkaalta sen verran pois, että jos ollaan esimerkiksi SCM, päänyökkääjälihas suomeksi, kyllä.

Niin niin sieltä varsinkin täältä yläpäästä kiinnityskohdasta niin sieltä on saatu jonkun verran korvaoiretta helpottamaan myöskin, vaikkei olla enää itse purentalihaksissa. Niin sitten kun me avataan tämä tästä, niin kyllä sehän sternon oirealue on tuolla korvassa, ihan korvan keskellä. Mitäs sitten kun näitäkin tulee, että se leuka jumittuu, lukittuu, kun se ei aukea se suu vaan kunnolla, niin onks tää nyt 112-asia? Ei akuutti tämmöinen voimakas jännitys sillä suualueella ei oo semmoinen juttu, jonka seurauksena pitäisi mennä päivystykseen.

Jos se on vaikka yön jälkeen aamulla läsnä, niin todennäköisesti yön aikana on niin voimakkaasti purtu sillä ohimolihaksella ja sillä ulomalla puremalihaksella niin paljon, että ne on päässyt semmoiseen jumittuneeseen tilaan. Toiminnallisesti kolme sormea pitää pystysuunnassa mahtua ylähampaitten väliin, niin silloin se liikelaajuus on hyvä. Mutta jos sinne vaan yksi nakki mahtuu ja on hankala syödä tai haukata omenaa tai muuta semmoista, missä tarvitaan sitä suurta suun liikettä, niin silloin on aivan älyttömän tärkeää käydä näitä rakenteita läpi. Plus jos siihen vaivaan liittyy sitten jotain kurkun kähyä, nielemisen ongelmaa, palajää kurkkuun ja muuta vastaavaa, niin nämä kieliluun yläpuoleiset rakenteet saattaa kans olla siellä sotkemassa pakettia, mutta pelkästään se jäykkyys ei oo ongelma.

Joskus vitsailen asiakkaiden kanssa sitä, että jäykässä pärjää aina, mutta löysän kanssa ei pärjääkään, niin se jäykkä on helppo saada rennoksi, mutta se hypermobiili yliliikkuva on tosi hankala saada tukevaksi. Elikkä sen jämäkän rakenteen kanssa kyllä pärjätään, kun vaan selvitellään mikä aiheuttaa sinne suurimman rajoitteen, hoidetaan sitä, niin sen jälkeen se millimäärä, minkä pystyy hampaat toisistaan aukeamaan, alkaa lisääntymään. Tuossa aikaisemmin sivuttiin jo aihetta vähän siitä, että kun aika monella on päivässä hampaiden narskuttelua, yhteenpuremista tai leuan jännittämistä, miten sen tunnistaa. Mut mitäs sitten, mikä siihen auttaa?

Koska aika vaikeahan se on vaan, että no nyt se pitää lopettaa. Jos mietitään tämmöistä niinku motorista toimintaa, niin aina pitää tulla aistimus, jonka jälkeen me voidaan muuttaa sitä toimintaa. Ja nyt ongelmana on sitten se, että jos me ei aistita päivän aikana niitä tilanteita, yleensä tämmösiä haastavia tilanteita, missä me aletaan jännittämään vaikka niitä hampaita yhteen, niin meille pitäisi saada jonkinlainen hoksautus siitä, että jaaha, nyt mä oon ollut auton ratissa viisi minuuttia. Mulla alkaa nämä tuntumaan ikävältä.

Eli se pitäisi pystyä havainnoimaan milloin ne tapahtuu. Ja silloin kun sinä löydät itse siitä tilanteesta, että sä oot purrut hampaita yhteen autoratissa sen viisi minuuttia, niin sulla ei tarvitse laittaa jo kevyesti sormet tänne leuan alle ja lähdet tekemään vastustetun suun aukaisun. Silloin kun sinun hermotus käskyttää sun aukaisijalihaksia, niin vastavaikuttajalihaksille tulee rentouttava käsky ja sillä tavalla sinä saat sitä kaavaa tapettua. Mutta ongelmana on vaan sitten siinä, että pitää löytää niitä tilanteita, milloin se pitää se vastavaikuttajalihaksen aktiivisuus löytää ja sitten kun ne alkaa löytymään, pitää muistaa rentouttaa sitä leukaa ja välistä vaikka kieli kitalakeen värisyttää sitä alaleukaa, että se pysyy rentona, niin sen kautta alkaa tulemaan sitten se kaava ja sen kautta me pystytään sitä asiaa sitten hoitamaan pitkässä juoksussa, mutta se on tavan opettelua.

Mutta tärkein juttu on tunnistaa se, milloin se ilmiö tapahtuu, koska sitä meillä pitää saada taklattua. Joo, juuri näin. Tosi hyvä vastaus. Ja me ollaan monen asiakkaan kanssa just harjoiteltu sitä ja se onkin niinku vaikeaa.

Miten sä tunnistat sen kohdan, missä sun pitää tehdä se vastakkainen liike. Ja sen takia ollaan just harjoiteltu sitä, että laitetaan sinne puhelimeen esimerkiksi niitä muistareita, että se on tietyin väliajoin sen päivän aikana. Esimerkiksi just nostetaan kielenkärki ylös, aktiivisesti rentoutetaan sitä alaleukaa, yritetään löytää pituutta niihin purentalihaksiin ja mut tähän ei nyt oo mikään semmoinen, että hei, mä aloitan tän tänään ja sitten ensi viikolla tää asia on korjattu. Että tää vaatii aikaa, koska tosiaan tää on joku uusi asia, mitä pitää opetella, niin se ei tuu hetkessä.

No sitten mennäänpä viimeiseen kysymykseen. Tää on varmasti tämmöinen monen mieltä polttava kyssäri. No onko se purentakisko nyt kannattava? Ja jos on, hammaslääkäri, apteekki, itsemuotoiltava, onko onko siitä apua?

Pahentaako se vai onko se vaan tämmöinen kallis harrastus? Parhaat hampaat on ne hampaat, mitkä ovat suussa ja niille pitää sitä suojaa antaa ja jos sen seurauksena sen pureman yhteydessä se hampaan rakenne alkaa heikkenemään, niin siihen on pakko joku suoja saada. Ikävää vaan tässä on sitten se, että ensimmäistä kertaa kun saa semmoisen akryylisen kiskon, niin sen kun laittaa suuhun, niin se pitää olla tosi tosi tiukka. Mutta jos siellä vähänkään jokin paikka kanittaa ja tuntuu siltä, että se ei ole niinku hyvä hanska, mikä vetää siihen käteen, mikä tuntuu saman tien tiukalta, mutta hyvältä, niin sitä pitää säätää ja silloin sitä säätöä pitää tehdä paljon, että se tuntuu mukavalta suussa.

Jos haluaa jollain helposti lähteä liikenteeseen, niin niitä apteekin muotoiltavia kiskoja kannattaa kokeilla. Ongelmana niissä on sitten vaan se, että kun sillä on semmoisia niinku muovivalmisteita, esimerkiksi itsellä tietyt tämmöiset hammassuojat aiheuttaa sitten semmoisen ikenienärsytyksen. Niin jos on vaikka aamulla särkyä hampaissa läsnä, niin hankkii semmoisen mikä ei sitä ikenenärsytystä tee. Ja jos se aamun hammassärky on pienempi, niin ehdottomasti kannattaa hankkia semmoiset, mitkä pysyy pitkässä juoksussa mahdollisimman hyvässä kunnossa, koska ne akryyliset tulee todennäköisesti kestämään sitten huomattavasti pidempään verrattuna niihin itsemuovattaviin.

Plus sitten kun niitä käy muokkaamassa ja säätämässä, niin kannattaa myöskin huomioida se etäisyys, mikä tulee hampaiden väliin, koska masseteri ja temporalislihas haluaa vetää hampaita yhteen öisin, niin sen kiskon korkeudella me halutaan saattaa sitten ne lihasrungot epäedulliseen asemaan, jolloin niitten voimantuotto on pienempi. Otetaan käsi suoraksi, lähdetään jännittämään käänteen kautta hauislihasta. Me saadaan x-määrää voimaa, mutta kun me tuodaan tämä nivel 90 asteen kulmaan ja nyt aletaan jännittämään, niin se voimantuottoalue on paljon isompi, niin sitä myöskin kannattaa sitten huomioida näitten puremalihasten suhteen, että me saadaan ne epäedullisempaan asentoon pitkässä juoksussa, niin sitten saadaan myöskin pysyviä vaikutuksia. Toi on tosi tärkeetä juurikin se, että tottakai se hammasterveys menee edelle ja se pitää turvata ja näin, mutta et sit jos sitä kiskoa haluaa vähän niinku optimoida, niin kyllähän siinä olisi tärkeetä se, että se ei ainakaan aiheuta lisää niitä jumeja sinne purentalihaksiin tai niskahartiaseudun alueelle.

Joo. Jos jonkun asian seurauksena seuraava päivä on pahempi tai seuraava yö, niin sitten tiedät, että sen hetkiseen tilanteeseen se annostelu on ollut aivan liian radikaali.