TOS eli rintakehän yläaukeaman oireyhtymä – mitä sinun pitää tietää?

Nyt tehdään tolkkua TOS:ista elikkä rintakehän yläaukeaman oireyhtymästä. No mikä se TOS on? No se on joukko ongelmia, jotka aiheuttaa kipua tai oireilua kaularangan tai yläraajan alueelle johtuen hermojen tai valtimo- ja laskimorakenteiden paineista. Oireilua suuressa kuvassa on noin 8 prosentilla väestöstä.

Suurimmaksi osaksi oireet tulee käden alueelle, sinne dominoivaan käteen, elikkä 80-90 prosentissa tapauksista. Oireilut ovat tyypillisesti 20-50-vuotiailla henkilöillä ja keskiarvo oireilulle on noin 40 vuotta. Valitettavasti paremmalla puoliskolla, elikkä naisilla, oireilut ovat 3-4 kertaa yleisempiä verrattuna miehiin. Tässä anatomiset tekijät nousee taustalta esiin.

Naisilla on kapeampi tila tyypillisesti solisluun alla, rintalasta saattaa olla himpun verran matalampi, ja tämä sitten omalta osaltaan vaikuttaa meidän apuhengityslihaksiin, elikkä kylkiluun kannattajalihaksiin, joita sanotaan skaleniuslihaksiksi. Millaisia riskitekijöitä voi olla oireilun taustalla? Muun muassa vammat. Elikkä jos niskaan tulee tämmöinen piiskaniskuvamma tai murtumia todetaan joko solisluun tai kylkiluun puolella, niin tuolloin ne riskitekijät lähtee nousuun.

Näitä riskitekijöitä voidaan jakaa myös toiminnallisuuden ja rakenteellisuuden kautta. Jos mietitään toiminnallisuutta, niin yleisin syy oireilun aiheuttajissa on näiden kylkiluun kannattajalihasten ahtautuminen. Jos hartiaseudulle ei säännöllistä harjoittelua ole tullut, niin tuolla on epäkäslihas ja lavan lähentäjälihas laiskasti liikenteessä, jolloin kylkiluun kannattajalihakset saattavat olla yliaktiivisena, ja tämä aiheuttaa omat ongelmansa. Toisena syynä voi olla pään ja hartioiden eteentyöntynyt asento.

Toiminnallisuudessa myös yksittäiset työkuormitustekijät saattaa olla vaikuttamassa, esimerkiksi etukumara-asento ja käsien loitonnus tai eteenvienti. Tällöin se tila solisluun ja ensimmäisen kylkiluun välissä alkaa ahtautumaan, ja siihen vielä lyödään päälle meidän rintalihaksen aiheuttama paine, niin alkaa olemaan paketti valmiina. Jos mietitään väestöä, niin 0,5-0,6 prosentilla väestöstä on ylimääräinen kylkiluu. Tällöin kaularangan alimmalta nikamalta lähtee ylimääräinen kylkiluun pätkä, ja jos tämmöinen anatominen poikkeavuus todetaan, niin tuolloin se on molemminpuolinen 50-80 prosentin todennäköisyydellä.

Eli jos toisella puolella on ylimääräinen kylkiluu, niin todennäköisesti toisella puolella on myös ylimääräistä rakennetta. Muun muassa röntgenkuvauksella voidaan selvitellä, onko siellä sitä ylimääräistä kylkiluuta läsnä. Näissä lisäkylkiluissa naisten suhde miehiin on kaksi yhteen. Jos työskentelet teollisuuden töissä tai palveluammatissa, kampaajana, kokoonpanossa tai kassatyössä, niin tuolloin riskitekijät nousee 18 prosenttia.

Tämän lisäksi muusikot ovat yläaukeaman oireyhtymän suhteen aivan oma lukunsa, siellä haastavia asentoja on paljon ja instrumentin soiton ergonomia korostuu, soittamisen pitää olla helppoa ja vähän kuormittavaa. Minkälaisia oireita asiakkaalla on tyypillisesti läsnä? Jos oireilut kohdistuvat laskimoihin tai valtimoihin, niin oirekuvassa silloin vilisee ylärajan kalpeutta, heikkoa tai puuttuvaa pulssia, käden sekä sormien tunnottomuutta, pistelyä, särkyä tai turvotusta. Sekä niska tai käsivarsi saattaa olla heikko päivittäisissä toiminnoissa sekä väsyä poikkeavan nopeasti.

Yläraaja-alueella on hyvä tarkkailla värimuutosta käsissä ja sormissa. Jos yksittäiset hermot eivät pääse käskyttämään ollenkaan lihasrunkoa, niin tuolloin se kyseinen lihasrunko alkaa surkastumaan. Jos hermotus toimii mutta heikosti, niin tuolloin se käskytys lihakselle on heikentynyt, ja se näkyy puristusvoiman heikkoutena. Yläraaja saattaa olla kylmä, tai ihon pinta saattaa aistia kosketusta, kylmää tai kuumaa poikkeavalla tavalla.

Hermolle tyypillistä on myös se, että oirekuvassa on pistelyä, tikustelua, puutumista ja joskus jopa sähköiskumaisia kipuja. Duodecim-artikkelin mukaan verisuoniperäisiä oireita tapauksista on 5 prosenttia, suurin osa oireilusta on hermostosta johtuvia, elikkä 90-97 prosenttia, ja niiden alta todellisia oireita hermostosta johtuen on noin 1 prosentti. Loput päälle 90 prosenttia on tämmöisiä epäspesifejä oireita, eli suoraan sanottuna tarkkaa syytä oireilulle ei löydetä. Tärkeä kuitenkin tässä on muistaa sitten se, että mille alueelle oireet tulee.

Jos oireilut tuntuvat keskihermoalueella, niin tuolloin tyypillisesti peukalon sisäpinta, etusormi ja keskisormi oireilevat. Jos oireet tuntuvat enemmän nimettömässä ja pikkurillissa, niin tuolla kyseessä on kyynärhermo elikkä ulnaarihermo. Jos oireet tuntuvat enemmänkin siellä peukalon päällyspuolella ja etusormessa ja keskisormessa, niin tuolloin kyseessä on värttinähermo elikkä nervus radialis. Suurin yläraajan hermopinteiden aiheuttaja on keskihermo.

Jokaiselta meiltä löytyy rintakehästä 12 paria kylkiluita ja kaksi alinta kylkiluuta on tämmöisiä kelluvia kylkiluita. Yleisesti ottaen, jos tarkistan vastaanotolla rintarangan liikettä, niin pyydän asiakasta laittamaan kädet ristiin hartioille, tekemään aluksi sivutaivutukset, kierrot ja taaksetaivutuksen. Jos sieltä aivan tolkuttomat jäykkyydet löytyy, niin niille pitää tehdä jonkinlainen koehoito sekä ohjata myös kotiharjoitteita. No mitä muuta pitää rintakehässä tarkistaa?

No ylimmät kylkiluut ja niiden liike. Tässä käytetään pään kierto- ja sivutaivutustestiä, eli leuka kierretään kohti hartiaa ja tehdään pään sivutaivutus rintakehää kohti. Jos liike stoppaa saman puolen, niin tuolloin ylimmät kylkiluut saattaa olla koholla, mikä aiheuttaa liikerajoitusta aivan rintakehän yläosassa. Mediaalihermo elikkä keskihermo on yläraajan yleisin hermopinne, ja se hermojuuri lähtee kaularangan alaosista, kaularangan kutoselta, seiskalta ja rintarangan ykköstasolta.

Jos miettii kaikkia yläraajan hermo-oireita, niin tämä hermo selittää noin 70 prosenttia tapauksista. Ulnaarihermo elikkä kyynärhermo on toiseksi yleisin hermopinne, sen hermojuuret lähtee kaularangan C8-hermojuurelta ja rintarangan T1-tasosta. Tämä käsittää yläraajan hermo-oireista noin 20 prosenttia. Radiaalihermo elikkä värttinähermo on harvinaisin hermopinne, se käsittää noin 10 prosenttia yläraajan hermopinteistä, ja sen hermojuuret lähtee kaularangan vitoselta, kutoselta, seiskalta ja kasitasolta.

Tässä tämmöinen yleiskatsaus aiheeseen liittyen. Seuraavassa videossa käydään läpi tarkemmin tärkeät anatomiset tekijät ja mitä niiden kanssa kannattaa tehdä.