Suomalaisten fyysinen kunto ja missä tällä hetkellä mennään?

Se fyysisen kunnon rapistuminen näkyy ja tällä tavalla se menee, tuota tuota lähdetään tämmöisellä kysymyksellä liikenteeseen, että kuinka moni ajattelee, että tällä hetkellä Suomen fyysinen kunto on sillä tavalla kunnossa, että meillä ei tarvitse mitään muuttaa? Elikkä on siinä kunnossa, ettei tarvitse mitään muuttaa, käsi pystyyn nytten. No sieltä nousi yksi käsi. Hyvä.

Ja kuinka moni on sitä mieltä, että jotakin meille pitäisi alkaa muuttamaan, että me ei olla ehkä semmoisessa riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa, käsi pystyyn nytten. No niin, sieltähän se enemmistö tuli käsiä pystyyn ja mä oon tämän jälkimmäisen puolella. No lähdetäänpä katselemaan minkälaisia juttuja täältä datasta löytyy. Elikkä tuossa on Vasankarin Tommin julkaisu ja tässä on katseltu vähän semmoista dataa, että miten varusmiehillä pyyhkii, minkälaisia kuntotuloksia ne saa vaikka eurooppisen kunnon puolelta ja minkälainen ennustettavuus tällä olisi eteenpäin, kun mennään 2040-vuoteen.

Tässä nyt ongelmana sitten meillä on se, että jos me mennään sinne 2040-vuoteen, niin 30-vuotiaista noin 6 prosentilla on hyvä kestävyyskunto, 40-vuotiailla 3 prosentilla, 50-vuotiailla 2 prosentilla ja 60-70-vuotiailla vain alle puolella prosentilla. Eli se fyysisen kunnon rapistuminen näkyy tällä tavalla ja sitten tuossa Vasankarin materiaaleissa oli semmoinen homma vielä, että 74 prosenttia työikäisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. No nyttenhän meillä on tämmöinen pikkuinen trendi läsnä, että meillä pitäisi näitä eläkeikiä lähteä nostamaan ylöspäin, mutta jos meillä ei oo riittävän hyväkuntoista porukkaa, jotka vois sinne työuran loppupuolelle mennä, niin meillä on vähän haasteita matkassa. No sitten katotaan vähän materiaalia siitä, että minkälaiset tekijät aiheuttaa niitä ennenaikaisia eläköitymisiä.

Ja tässä on 2023 vuodelta vähän tilastoa taustalle. Mielenterveydenhäiriöt aiheutti 44 prosenttia ennenaikaisista eläköitymisistä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat 24 prosenttia. Elikkä nuorilla on haasteena se, että sinne tulee mielenterveysongelmia.

Iäkkäillä on ongelmana enemmänkin ne tuki- ja liikuntaelimistön vaivat. 2018 vuosi oli semmoinen merkkipaalu Suomen historiassa, että masennus meni tai mielenterveyden haasteet meni reippaasti edelle näitä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Elikkä sen vuoden jälkeen sitten tuo mielenterveydenhaasteet on niitä ennenaikaisia eläköitymisiä kaikista eniten aiheuttanut. No minkälainen on suomalaisten fyysinen kunto?

Tuossa on 2022 vuodelta terveystutkimuksen tulosta. Elikkä jos me mietitään niitä suomalaisten aikuisten 18-65-vuotiaiden terveyssuosituksia, niin siellä on matalaa aerobista liikuntaa 2,5 tuntia per viikko tai tunti varttia reippaasti kuormittavaa rajua aerobista liikuntaa. Ja siihen kun meillä laitetaan kaksi kertaa viikossa liikkuvuus ja lihaskunnon ylläpitävää harjoitetta päälle, niin sillä me saadaan se UKK-instituutin terveysliikuntasuositukset kasaan. Ja sitten kun me verrataan ihmisiä, kuinka paljon ne liikkuu siihen dataan verrattuna, niin miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia liikkuu niitten terveyssuositusten verran.

No jos saattaa olla perusteluna sitten se, että kun pääsee eläkkeelle ja sitten rupeaa liikkumaan, niin sitten kun me katotaan 75-vuotiaita ja niistä, että miten siellä ollaan liikuttu niitten terveyssuositusten mukaan, niin miehistä 31 ja naisista 23 prosenttia täytti vaan ne terveyssuositusten määrät. No tässä sitten on pikkuisen summia siitä, että paljonko se liikkumattomuus ja paikallaanolo maksaa Suomessa. Tässä nytten tärkein takeaway on se, että se sairastaminen on aina kaikkein kalleinta. Elikkä siinä vaiheessa kun ollaan päästy niin pitkälle, että alkaa tulemaan niitä ongelmia ja haasteita ja on ne sairaudet läsnä, niin niitten hoito on kallista.

Ja jollakin tavalla pitäisi myöskin siihen ennaltaehkäisyyn saada satsattua vähän resursseja, mutta isot on luvut, jos näistä saataisiin kahmastua, niin silloin pyyhkisi hyvästi tuota Suomen maassa. UKK-instituutti on myöskin vähän selvitellyt sitten semmoisia tekijöitä, että mitkä on yleisimmät syyt liikkua ja mikä innostaa liikkumaan. No isossa porukassa ihmisillä on tosikin se fyysisen kunnon ylläpitäminen ja parantaminen ollut tavoitteena taustalla, oman terveyden edistäminen, mielen hyvinvointi ja mieluinen liikuntalaji. No minkälaiset sitten on ollut niitä yleisempiä liikkumisen esteitä?

Ajanpuute on 57 prosentilla ollut vastauksena. Pysyvä fyysinen vamma tai toimintakyvyn rajoitus, tässä nyt hauskaa on sitten se, että kun sitten on 21 prosenttia siitä tutkimukseen osallistuneista, niin ongelmanahan siinä on sitten se, että kun meillä on jo se voimakas haitta tai este, mikä estää meitä liikkumasta, niin siinä vaiheessa se tulee merkitykselliseksi. Elikkä pitäisi saada ihminen hoksaamaan silloin, kun se on kunnossa, että kannattaa sitä fyysistä toimintakykyä ylläpitää. Kiinnostuksen puute ja taloudelliset tekijät oli siinä 7 prosentilla sillä tavalla, ne on liikkumisen este.

No sitten kun me katotaan päivittäisten askeleiden määrää sukupuolittain ryhmiteltynä, niin siellä keskimääräisesti 400 askelta on tullut vähennystä alaspäin tuosta 2017 vuodesta. Ja sitten jos joku henkilö on semmoinen, joka tällä hetkellä etänä työskentelee ja mietitään sitä päivittäisen aktiivisuuden määrää siellä toimistolla tai sitten etänä, niin etänä työskentelevät liikkuu päälle 60 minuuttia vähemmän verrattuna niihin, jotka menee sinne toimistolle. Elikkä jos on semmoinen työkuva, että pystyy ja pääsee toimistolla käymään, niin ehdottomasti kannattaa käydä, koska sieltä sitä liikettä saa pikkuisen lisää. No miten kannattaisi sitten lähteä liikenteeseen?

Tuota ihan perustavanlaatuinen juttu lähtee liikenteeseen. Elikkä mitä vähemmän me ollaan paikallaan ja passiivisesti vaikka siellä sohvan mutkassa, niin se on aina hyvä juttu, kun me lähdetään liikenteeseen. Jos mietitään sitä paikallaanoloa, niin sydän- ja verisuonitautien riski lähtee isoon nousuun siinä vaiheessa, kun istutaan kahdeksan tuntia keskimääräisesti päivässä. Elikkä kun sitä istumisen määrää saadaan vähennettyä, niin silloin pyyhkii hyvästi.

Kannattaa kokeilla rohkeasti uusia lajeja. Sieltä saattaa löytyä mielekkäitä ja mukavia juttuja ja kannattaa ehdottomasti ottaa kaveri matkaan. Tässä henkilökohtainen juttu oli taustalla sitten se, että 2018 vuonna mulla oli semmoinen opiskelijakaveri, mitä mä en arjessa nähnyt riittävästi ja mua harmitti se aivan suunnattoman paljon. No mä sitten sille minun kaverille heitin sillä tavalla, että hei lähtisitkö minun kanssa painimaan?

Ja sehän suostui. Ja nytten pari kertaa viikossa minä pääsen sen minun rakkaan kaverin kanssa höpöttelemään ennen treeniä ne jutut, mitkä meille on tärkeitä ja mielekkäitä. Me saadaan paineita purkaa tuota erinäisin muotoin painien vaikka treeniyhteydessä. Ja silloin kun tulee semmoinen päivä, ettei hurjasti naps ahdista lähteä sinne treeneihin, niin se kaveri kyllä muistuttelee siitä, että nyt sä vaan lähet, piste, ei ole vaihtoehtoja, niin tulee myöskin lähdettyä.

Elikkä ehdottomasti jos semmoinen henkilö löytyy arjesta, minkä kanssa liian vähän viettää aikaa, niin kannattaa sen kanssa miettiä semmoinen joku mielekäs ja mukava yhteinen laji, mitä pääsee harrastelemaan. Jos ei oo kalenterissa nykypäivänä, niin sitä ei ole tapahtunut. Elikkä ehdottomasti kannattaa suunnitella sitä kalenteria sillä tavalla, että sinne tulee niitä pikku pätkiä ja slotteja, mihin pystyy laittamaan sen liikuntasession ja silloin kun se on vaikka tiistai-torstai sovittu ilta iltasin, että päästään sen kaverin kanssa sinne painetreeneihin touhuamaan ja tolskaamaan, niin silloin se tulee myöskin tehtyä. Palastele tavoite.

Tässä tarkoitetaan sitten sitä, että jos haluaa alkaa vaikka sitä askelten määrää lisäämään päivän aikana tai muuta vastaavaa, niin ei kannata lähteä lähestymään sitä asiaa sillä tavalla, että pitää kaikki vaikka maailman puut halata. Halaa ne puut, mitkä on merkitykselliset, elikkä lähtee pikkuriikkisistä jutuista liikenteeseen, lähtee sen kautta sitä arkiaktiivisuutta lisäämään, niin silloin pyyhkii kohtalaisen hyvästi. Arjen valinnat on älyttömän tärkeitä. Tässä kannustan sitä, että kun tämä Oulu on pyöräilykaupunki, niin jos joku työmatkapyöräilyä harrastaa, niin ehdottomasti liittipeukku pystyyn sille, koska itse sitä suosin ja sen kautta tulee useampi tunti semmoista kevyttä aerobista kuormitusta arkeen, kun minä vaan käytän sitä pyörää siihen työmatkojen liikkumiseen.

Ja sitä minä myöskin vastaanottotyössä monelle asiakkaalle myöskin painotan. Ja sitten jos on vähänkään semmoisia terveyshaasteita, jotka jännittää siihen, että mitenköhän tässä uskaltaa tai kannattaa lähteä liikenteeseen, niin kannattaa aina ammattilainen ottaa siihen matkaan, jos on vähänkään semmoista epäselvyyttä. Ja nyt sitten jos joku miettii sillä tavalla, että no mitenköhän tässä kannattaisi vaikka sitä aerobista kuntoa tai lihaskuntoa testata, niin niihin löytyy jo valmiiksi videot. Elikkä täältä löytyy vasemmalta laidalta liikkuvuus ja tuota tasapaino.

Sitten löytyy erikseen oma video siitä, miten testataan lihaskuntoa helposti kotona. Ja sitten tuossa on myöskin video siihen, miten tehdään kuuden minuutin kävelytesti helposti kotoisalla. Elikkä niitä materiaaleja löytyy, kun alkaa kaivelemaan ja tämän puheenvuoron lopussa sitten on semmoinen QR-koodi, jonka kautta saa sitten nämä linkit halutessaan itselle. No jos lähtee sitten lisäämään sitä päivittäistä aktiivisuutta ja alkaa treenailemaan, niin yksi juttu on mikä kannattaa muistaa, se yösärky on kuningas.

Elikkä sitten jos se nousujohteisuus siinä harjoittelussa on liian rajua, niin silloin helposti alkaa tulemaan leposärkyä öisin läsnäksi ja se on aina se leposärky öisin läsnä merkkinä siitä, että sillä hetkellä on menty liian lujaa sen treenin suhteen. Jos ei kipuja tuu iltaa kohti ja yötä vasten, niin silloin se nousujohteisuus on hyvä. Huoltoja ja huolettomia kilometrejä. Elikkä kun sitä lihaskuntoa ja liikkuvuutta pitäisi käydä kaksi kertaa viikossa touhoamassa ja tolskaamassa, niin jos ei halua lähteä sinne joogatunnille tai muuta vastaavaa, niin silloin manuaaliterapian ammattilaista on aivan paikallaan käydä katsomassa.

Elikkä silloin voi käydä vaikka joka myöskin edistää sitä palautumista. Ja jos haluaa käydä siellä hieronnassa nytten, niin sieltä löytyy rahieroistujien piste tuosta noin, niin siellä voi käydä ottamassa hartiaseudun pikahieronnan kolme minuuttia. Siellä on porukka viiteen asti töissä, niin ei muuta kuin sinne vaan pyyhkäisemään, jos haluaa hartiaseutua vähän rentouttaa. Ja tekoäly, ChatGPT, ne on tullut nytten arkipäivän työkaluksi ja niitä kannattaa ehdottomasti myöskin käyttää.

Ja jos vaikka miettii sitä, että kirjoittaa oman tarinansa sinne taustalle, että mikä on nykytilanne, minkälaiset tavoitteet ois, niin se osaa melko hyvin se tekoäly myöskin pilkkoa sitä tavoitetta. Ja sitten kun ottaa sillä tavalla, että lähtee suorittamaan tietynlaista juttua eteenpäin, niin pistää kalenteriin itselle merkkejä, että milloin on tehnyt minkäkin asian, koska sitten kun alkaa tulemaan vaikka viikko jaksoja on niihin tavoitteisiin päässyt, niin silloin kannattaa palkita itseään jollakin dopamiinia tuottavalla jutulla, että saa palkinnon. Ja sitten kun alkaa tulemaan palkintoja, siihen alkaa tulemaan tapa ja rutiini siihen tekemiseen, niin sittenhän se lähtee omalle raiteelle ja sen jälkeen ei tarvitse mitään ressailla. Siitä tuosta tekoälystä vielä semmoinen juttu, että olin leukanivelen terapiakurssia pitämässä kollegoille Rovaniemellä kuukausi sitten ja silloin kysyin niiltä minun kollegoilta, että pelottaako tekoäly teitä, että se tulisi viemään teidän työt.

Ja siellä osa oli vähän silleen, että no saattaa se ehkä jotenkin vaikuttaa ja saattaa olla, että se ei jotenkin vaikuta. Ja sitten minä siihen vastakommentin annoin sillä tavalla, että aina kun me ollaan ihmisten kanssa tekemisissä ja kosketaan niihin, niin sitä se tekoäly ei voi ikinä tehdä. Ja niin pitkään kun ihmisten kanssa ollaan fyysisessä kanssakäymisessä ja sosiaalisissa suhteissa, niin sitä se tekoäly ei tuu ikinä korvaamaan. Elikkä kun vaalii niitä juttuja, niin silloin pyyhkii myöskin asiakastyössä hyvin.

Elikkä ammattilaisten luo kannattaa hakeutua, jos on haasteita läsnä. Ja sitten vielä loppuun tämmöinen homma. Elikkä jos haluaa pyörähtää kurkkaamassa niitä linkkejä, mitä äsken oli tuossa äskeisessä diassa, niin ottaa kännykän käteen, zoomaa tuohon QR-koodin eteen, painaa siitä, niin sieltä pääsee suoraan antamaan palautetta tästä luennosta. Ja sitten jos sinne laittaa alas sen sähköpostiosoitteen, niin minä tuun toimittamaan jokaikiselle ihmiselle sitten ne äskeiset linkit.

Jos ei QR-koodit toimi kännykässä, niin menee semmoiseen osoitteeseen kuin reprand. ly ja hyvinvointi, niin sen jälkeen avautuu se sivu, missä pääsee sen palautteen antamaan. Ja sitten tosiaankin sähköposti loppuosaan, niin minä pistän sitten tälle illalle ne linkkilistat tulemaan tähän aiheeseen liittyen. Kiitoksia ja anteeksi ja ei muuta kuin mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa.