Puretko hampaita päivällä tai yöllä? 90 % ei tiedä että tämä aiheuttaa sen!

Miksi puren hampaita yhteen ja miten saan sen loppumaan? Ootteko koskaan herännyt siihen tunteeseen, että leukaperät ovat tulessa tai huomannut päivän aikana, että puristat hampaita yhteen, vaikkeet edes tajua tekeväsi niin? Tai alkaako sitten sen jälkeen näyttämään kasvot enemmänkin rikkirevityltä ja hampaat lohkeilevat ja poskilihakset tuntuu siltä, että ne on aivan kivikovat kuin betoni. Jos nyökkäät edes yhdelle näistä, niin tämä video on just sulle, koska nyt pureskellaan pureskelusalaisuutta melkoista puujalkaa ja käydään läpi mitä keho, hermosto ja hormonit oikein tekevät, kun hampaat narskuvat yhteen.

Mutta ennen kuin mennään siihen, mitä ihmettä tämä bruksismi edes oikeastaan tarkoittaa? Olen Janne Säkkinen, olen auttanut ihmisiä yli kymmenen vuoden ajan ymmärtämään kehoaan paremmin ja pääsemään eroon tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista. Tällä kanavalla jaan käytännön ratkaisuja, joilla voit palauttaa kehosi toimimaan niin kuin sen on tarkoitus, yksinkertaisesti ja pysyvästi. Mitä on bruksismi ja miksi se ei vaan ole huono tapa?

Bruksismi tarkoittaa siis hampaiden yhteenpuremista joko tietoisesti tai täysin automaattisesti. Päiväbruksismia tapahtuu usein, kun olet keskittynyt, jännittynyt tai stressaantunut ja yöbruksismi tulee taas silloin, kun aivot ovat aktiivisena, vaikka sinä nukut. Elikkä se hermosto käy silloin ylikierroksella. Mutta miksi ne aivot käskyttää lihaksia tekemään tätä, vaikka me ollaan unessa?

Ja mitä elimistössä tapahtuu, kun stressihormonit kuten adrenaliini ja kortisoli lähtevät liikenteeseen? Adrenaliini ja kortisoli, stressin kaksiteräinen miekka. Kun tulee taistele tai pakene -tilanne, elimistö laukaisee adrenaliinia, aistit terävöityvät, sydän hakkaa, keho valmistautuu toimimaan, hetken päästä tulee romahdus, väsymys, vetämättömyys tai jopa huonolla tuurilla lihaskipuja. Jos taas stressi jatkuu pitkään, keho alkaa erittämään kortisolia kuin hidas tulipalo meidän elimistössä.

Sen vaikutukset voivat näkyä monin tavoin. Esimerkiksi ihon ohenemisena, painon nousuna, unettomuutena, mielialan vaihteluna ja jopa heikentyneenä immuunijärjestelmänä. Mutta miten tämä kaikki liittyy siihen, että puret hampaita yhteen keskellä päivää? Päiväbruksismi, stressin näkyvin jälki kasvoin.

Jos huomaat, että puristat hampaita yhteen, kun keskityt, ajat autoa tai stressaat, kyse on hermoston ylivireystilasta. Hermosto saa lihakset jännittymään ja ajan myötä se saattaa muuttua uudeksi normaaliksi. Usein taustalla on tunnekuormaa, ajattelun kuormitusta tai jatkuvaa tietotulvaa. No miten tästä voisi päästä irti ja miten voin opettaa kasvojen ja leuanlihasten rentoutumaan uudelleen?

Kielen lepoasento ja blörinä, helppo rentoutusharjoitus. Kokeile tätä heti. Aseta kielen kärki etuylähampaiden taakse ja anna kielen levätä siellä kitalakea vasten. Huulesi ovat kevyesti yhdessä, mutta hampaiden välissä on muutama milli väliä.

Kasvojen pitäisi tuntua heti rennommalta. Jos haluat testata, kuinka rentona se sinun leukasi on, niin puhalla suusta rennosti semmoista blörinää. Tämä saa alaleuan keinumaan kevyesti ja vapauttaa puremalihaksia. Hauska ja tehokas tapa herätellä hermostoa ja hauskuttaa myöskin vaikka lapsukaisia tai kumppania.

Mutta entä jos se rentous ei tuu pysyväksi, vaan jännitys palaa aina jatkuvasti takaisin. Vastavaikuttajalihakset, avain pysyvään rentoutukseen. Puremalihakset kuten masseteri ja temporalis ovat sulkijalihaksia. Ne tekee töitä kun puristat.

Ongelmaksi tulee sitten se, että jos nämä pysyy jatkuvasti jännityksessä, niin miten me saadaan niitä rentoutettua? No kun aktivoidaan niitten vastavaikuttajalihaksia elikkä suun aukaisulihaksia, digastrikusta ja platysmaa. Näitä kahta kun me saadaan aktivoitua, niin silloin puremalihakset rentoutuvat automaattisesti. Tee näin.

Laita peukalo ja etusormi yhteen renkaaksi. Aseta leuan alle tämmöinen tuki ja tee kevyt vastustettu suun avaus. Toista tämmöistä harjoitetta pitkin päivää ja huomaat, että purentalihakset alkavat pysymään rennompina myös ilman sitä tietoista vaivaa. Mutta mitä tekemistä aivohermoilla on tämän kaiken kanssa?

Kasvohermot ja bruksismi, kun aivot vetävät naruista. Hermosto ohjaa kaikkia lihastyötä ja kasvojen ilmeitä hallitsee nervus facialis ja puremista ohjaa nervus trigeminus kolmella haarallaan. Otsa, poski ja leuka. Jos hermoston viestintä on jatkuvassa valmiustilassa, niin nämä kaikki lihakset saavat jatkuvasti semmoisia käskyjä olla valppaana.

Ja tästä päästäänkin sitten siihen, että miksi yöbruksismi on erityisen hankala juttu. Me emme pysty tietoisesti pysäyttämään sitä. Yöbruksismi, kun aivot puristavat vaikka sinä nukut. Yöbruksaaja on siis kahta tyyppiä.

Toiset puristaa hampaat yhteen, toiset sen puristamisen lisäksi hankaavat niitä rytmikkäästi. Tämä tapahtuu siksi, koska aivot ja selkäydin ohjaavat lihastoimintaa elikkä refleksinomaista toimintaa unen aikana. Elikkä keskushermosto käskyttää ääreishermoa, fasialista elikkä kasvohermoa ja trigeminusta eli kolmoishermoa. Ja niitten käskyjen seurauksena sitten ne puremalihakset alkaa tekemään sitä liikettä sinne hampaisiin ja puremaan myöskin yhteen.

No miten tähän voi sitten vaikuttaa, jos ei kerran oo hereillä? Kiskot, suojaus ja omahoito. Ensimmäinen askel on suojata hampaat. Hammaslääkärin tekemä tämmöinen akryylinen purentakisko on paras ratkaisu, se kestää suojaa pitkällä aikavälillä.

Jos julkisella puolella on jonot pitkät, voit kokeilla tämmöisiä apteekin lämpömuovattavia kiskoja. Ne ei ole mikään täydelliset, mutta ne on paremmat kuin ei mitään. Muista myös huoltaa kiskot säännöllisesti, esimerkiksi korukalujen puhdistustableteilla. Itse laitan sen tabletin neljäsosiin.

Puotan yhden neljäsosan siihen paikkaan, missä minä säilytän minun yöaikaisia kiskoja. Ne päiväaikana putsaantuu ja kerran viikossa mä sitten tiputan sinne yhden semmoisen ison tabletin, niin saa semmoisen kunnon kovaputsauksen sitten. Ja jos haluat nähdä miten akryylikiskot valmistetaan ja muotoillaan, niin siitä löytyy valmiiksi jo video. Ja jos haluat tutustua semmoiseen settiin, missä 3D-printataan semmoset kiskot suuhun, niin kommentoi ihmeessä alle, niin mä rupean hättyttelemään noita asemia, missä semmoiset mahdollisuudet on.

Mutta mitä voit tehdä iltasin ennen nukkumenoa, jotta se hermosto rauhoittuisi jo valmiiksi? Iltarutiinit yöbruksaajalle. Rentouta kasvot, hengitä rauhassa ja aktivoi parasympaattinen hermosto. Kielen kärki huulet yhdessä, hampaat irti.

Hengitä nenän kautta sisään. Pidätä hetki ja puhalla suun kautta pitkä m-ääni. Tunne kuinka kasvot ja leuka alkaa pehmenemään. Seuraavaksi lähdetään tekemään reippaita hengitysharjoituksia, joiden seurauksena palje pääsee oikein kunnolla rentoutumaan sekä tämä potkii oikein älyttömän kovasti sitä parasympaattista hermostoa rauhoittumaan.

Aluksi kun tätä hommaa treenaillaan, niin kannattaa nämä hommat tehdä selinmakuulla. Polvet koukussa, kantapäät lähelle pakaroita. Tee lantion taaksepäin ohjautuva kippi, elikkä mieti että nostaisit vyönsolkea sinun nenää kohti. Ja tuolla on se alaselkä on alustaa vasten todella tasaisena.

Aseta kädet kylkikaariin ja mieti, että sinä haluat levittää sinun kädet oikein leveälle, kun ne teet sen sisäänhengityksen. Eli se sisäänhengitys pitää saada keuhkoon sinne ihan alaosia kohden reilusti. Sisäänhengityksessä tapahtuu sympaattisen hermoston syttyminen, elikkä hetkellisesti syke nousee, samoin myös verenpaine. Ja tästä syystä se sisäänhengitys on kestoltaan huomattavasti lyhyempi mielellään kuin se ulospuhallus.

Kun olet saanut henkeä vedettyä kylkikaariin ja vatsaa kohti, niin tämän jälkeen lähde suusta puhaltamaan hitaasti ilmaa ulos. Ja tämän pitää kestää huomattavasti pidempään verrattuna sisäänhengitykseen. Lopussa pyri pakottamaan jokainen happimolekyyli ulos elimistöstä, jolloin kasvot menee norsun perseelle ja tuntemus on jo hieman epämukava. Toista sama sisäänhengitys kylkikaariin.

Ulospuhallus pakottaen loppuun ja tämän jälkeen hengittele normaalisti. Tämän seurauksena hapen ja hiilidioksidin määrä kropassa on vähän kallellaan ja siitä saattaa tulla semmoinen happihumalan fiilis päälle, mutta se kuuluu aluksi kuvioon ja siihenkin tottuu, kun näitä harjoitteita oppii paremmin tekemään. Kun saat tästä juonesta kiinni, niin sitten sen jälkeen on se ja sama missä ja missä asennossa sinä teet tämän. Kun vaan muistat sen lantion taaksepäin ohjautuvan kipin sekä pakotetun ulospuhalluksen ja varot kohta aivan pettoneessa hengitysharjoituksissa.

Näitä kun jaksotellaan sopivalla tavalla ja tehdään tämmöisiä hengitysharjoituksia vaikka parin minuutin ajan, niin sen seurauksena me saadaan meidän keho rauhoittumaan. Tehdään vaikka niitä ravisteluja, muminoita ja muuta vastaavaa, että saadaan purentalihakset rennoksi ja sen jälkeen vasta nukkua, kun hengität rauhallisesti, hermosto saa viestin, että kaikki on hyvin eikä tarvitse puristaa. Ja mitä enemmän tätä harjoittelee ja käyttää näitä erilaisia lähestymiskulmia, sitä vähemmän se bruksismi hallitsee elämää. Kun ymmärrät mistä se hampaiden yhteenpureminen johtuu hormonitasolla, hermoston kautta ja lihastyössä, pystyt vaikuttamaan siihen.

Rauhallinen hermosto, rentoutuneet lihakset ja suojatut hampaat tekee aivan valtavan eron. Jos haluat syventyä tähän oikein kunnolla, niin käy kurkkaamassa tuleva verkkokurssi, jonka rakennan tästä aiheesta. Nää ruudussa näkyy QR-koodi ja linkki löytyy alta. Ja jos nyt haluat heti helpot ohjeet purentalihasten käsittelyyn, niin klikkaa tämä video tästä vierestä.

Näytän siellä, miten homma tehdään käytännössä.