Hengität 20 000 kertaa päivässä – mutta teetkö sen väärin?

Hengität noin 20 000 kertaa päivässä, mutta teetkö sen oikein? Tänään meillä on vieraana hengitysfysioterapiaan erikoistunut Janne Kivioja, joka työskentelee Tampereen yliopistossa sairaassa kehkosairauksien osastolla ja pitää myöskin vastaanottoa Pihläilinä kelloportissa. Janne auttaa asiakkaita, joilla on hengitysvaikeuksia, stressiperäistä hengenahistus tai suorituskykyhaasteita ja tänään hän kertoo miten hengitystä voi harjoitella aivan kuten lihastakin. Puhutaan myös siitä miksi se nänähengitys on yllättävän tärkeä ja miten pinnallinen hengitys vaikuttaa hermostoon ja miten pienillä muutoksilla voi parantaa omaa jaksamista.

Tervetuloa juttutuokkio ehkä Suomen kome Janne. Kiitos kun saatiin aikataulut nukkoon. >> No niin kiitos tässä punastuu heti alkuun. Hei kiva kiva kun kutsuit Kaima Kaimaan saatiin aikataulut sitten jumpattua tähän niin oikein mukavaa tähän tähän erilaista hommaa tällin arkill hyvä >> kyllä >> kiitos siä tuli aika hyvin hyvin tosiaan toi toi mitä mitä kerroit niin sano vaan >> juu jos jotakin jäi mainitsemattom niin kerro ihmeessä siviste meitä mikä Janne Kivioja siihen oot >> no voisin sanoa siitä ehkä että sanoit että olen erikoistunut mutta en vielä varsinaisesti ole erikoistunut mutta Olen erikoistumassa hengitysfysioterapiaan.

Elikkä me luodaan tällä hetkellä Suomen fysioterapeuttien kanssa yhteistyössä tämmöstä erikoistumiskoulutusta 15 opintopistettä, joka sitten kestää sen pari vuotta ja sitten monimuoto-opintoina hybridiopintoina niin puolen sen kahden vuoden jälkeen on sitten velvoitettu tai saa hakea sitä sitä tuota erikoistumisoikeutta siihen siihen titteliin ikään kuin hengitysfysioterapian erikoisosaaja. Mikä on ihmisen normaali hengitystiheys ja miten se muuttuu yöllä? >> No siinähän on tota tosi paljon vaihtelevuutta, mutta jos me lähdetään ihan karkeasti miettimään sitä, niin se on 8-16 kirjallisuuden mukaan se hengitysti mitä tulee minuutin aikana elikkä 8-16 kertaa hengitään sisään ja ulos minuutin aikana. aika iso haitari siihen, mutta tuota niin me ollaan ihmiset erilaisia, et tota toiselle se kahla ihan normaali ja toiselle se 16 voi olla ihan normaalia ja se on silti niinku ihan optimaalista hänelle.

Ehkä niin kun jos mietitään, että miten se sitten muuttuu, kun mennään sinne yöunille ja hermosto alkaa rauhoittumaan yöunilleen, niin sehän tietysti hidastuu lähtökohtaisesti. Eli se hengitysfrekvenssi alkaa sitten rauhoittumaan, kun hermostokin rauhoittuu ja päästään sitten unen uneen kiinni. Niin niin tuota ja se alkaa tietysti vaikuttaa myöskin sykkeeseen, että syke laskee alemmas ja sitten elinpistö saa lepoa. >> No tästä päästään näppärästi sitten siihen seuraavaan kysymykseen, että no mikä on se hyvä syke sitten kun nukutaan?

Erittäin hyvä kysymys. Tuota no sehän on sitten tota hyvin yksilöistä myöskin sekin tylsiä vastauksia, mutta tuota sanotaan etettä se karkeasti semmonen niin kun terveen ihmisen leposyke siellä unessa unen aikana 40-60 kertaa minuutissa noin suurinpiirtein, mutta toki sekin vaihtelee ja tuota mut keskiarvollisesti ehkä voin saat ajatella näin. Et sitten tuota jos mennään hirveästi sen alapuolelle. Toki hyväkuntoisilla voi olla olla sitten alle sen 40kin, mutta tuota ö jos sitten se syke pysyykin siellä korkeammalla tasolla, kun mennään unille, niin sit voi olla ehkä mahdollisesti jotain tautia tai jotain hermoston ylikuormitusta mahdollisesti sitten sitten kyseessä, että ei palaudukaan niin tehokkaasti kun pystyisi.

>> Joo. On tähän liittyen sitten semmonen homma, että jos nytten sinä vaikka ohjaat asiakkaalle harjoituksia ja se alkaa tekemään niitä harjoituksia ja touhoja tolskaa menemään, niin voiko sinun yksi semmonen benchmarkkki testi olla sitten se yöaikaen sykkeen seuranta. Elikkä jos me saadaan sitä parasympaattista hermostoa aktivoitua sieltä, niin näkyykö se sitten sen keskisykkeen niinku muutoksena yön aikana? No periaatteessa joo.

Mut sitten taas täytyy muistaa se, että että se ei oo koskaan oo niin öö et me ei voida täysin luottaa laitteisiin. Et jos me mitataan vaikka sykettä öö kellolla, älykellolla, joka on ranteessa kiinni, niin se et kuinka paljon se yönaikainen pyöriminen, hyöriminen sitten vaikuttaa siihen, että kuinka laadukasta se on, niin se pitää aina sitten ottaa huomioon. Mutta toki se kellokin kertoo sitten, että tässä on ollut heikkoa laatua, mutta mutta sitä ei kannata liikaa jäädä tuijottamaan sitä kellon antamaa dataa kuitenkaan, mutta periaatteessa voi olla yksi tai sitten otetaan aamusyke. Aamusykehän voi olla ihan hyvä, että kun on herännyt, on ollut tota lepo, semmonen hyvä lepo, niin sit sen jälkeen mitataan aamusykeä, mitataan sitä vaikka pidemmällä aikavälillä viikko kaksi ja katotaan, että onko se niinun millä tasolla palautuuko se keho yön aikana esimerkiksi.

>> Joo. Ja tarkoita ja tarkoita kyllä nytten aamusykkeellä sitä, että kun saadaan aamulla silmät auki, niin katotaan vaikka sillä rannemmittarilla se syke, että ei lähetä liikenteeseen, jolloin muuttuvia tekijöydä tuhot. Joo, juurikin näin. Ju.

>> Onko parempi hengittää suun vai nenän kautta? >> No niin, tässähän tullaankin sitten tähän tähän kysymykseen. Tuota no lähtökohtaisesti ihminenhän on tarkoitettu hengittää nenällä. Eli suu on syömistä, juomista tai puhumista varten.

Et lähtökohtaisesti aina mikäli on mahdollista, mikäli nenää ei oo tukossa, mikäli vain pystyy, niin nenähengitys on huomattavasti parempi kuin suuhengitys. Ja siihenkin syynä voi olla ihan se, että että kun me hengitetään nenän kautta, niin se kertahengitystilavuus, mikä vaikka meidän kokoisilla henkilöillä, Janneilla voisi olla tämmöninen joku 400-500 millraa, kuinka paljon me hengitetään yhdellä hengityksellä sisään ilmaan, niin tuota me saadaan se tasaisesti. Me saadaan se myöskin kulkemaan tänne ihan niinku keuhkojen pohjasta asti. Sitten jos me vaihdetaan se suuhengitykseen, niin me siirrytään huomattavasti enemmän apuhengityslihasten käyttö.

Ja sitten kun mietitään, että kuinka monta tuhatta kertaa, 10 000 kertaa me hengitetään päivän aikana, jos vaikka nyt otaan esimerkki, että nyt kun plunssakausi on käynnissä, niin tuota nenä on tukossa vaikka viikon kaksi ja sit siinä samalla yrittää sitä arkea pyörittää ja sitten se suuhengitys tulee sieltä, vaikka muuten sua olisit hengittänyt nenän kautta, niin lihakset on kipeänä. Vähän tuntuu, että rintakehällä on jäykkyyttä ja se hengitys muuttuu, se mekanikka muuttuu siinä. Se tulee vähän niin kun tietyllä tapaa paradoksaalinen siitä hengityksestä. Eli kun me hengitetään sisään, niin hengitykseenhän pitäisi mennä pallea, mutta se voi muuttua nimenomaan toisinpäin, jolloinka se pallean toiminta ei sitten olekaan ihan täysin optimaalista ja sit se voi alkaa aiheuttaa niinun ongelmia pitkässä juoksussa.

No tämmöinen oftopikin kysymys sitten tähän jälkeen vielä, että jos miettii sitä, että minkälaiset ovat putken paksuudet kurkussa. Kurkussa on kuitenkin kohtalaisen isot röyrit nenässä on pienemmät röörit, niin johtuuko se nytten siitä se, että meillä on pienemmät röit nenässä plus filtteröinti, että me saadaan tasaisemmin täytettyä ne keuhkopurssit versus sitten se, että kauhea litratilavuus kertarykäyksellä sisään, joka on huono täyttämään sitä keuhkon niinku tilavuutta. Joo, oikeastaan toi filtteri on ihan hyvä sana siihen, et se on niinku periaatteessa meidän suoretin ilman suoretin. Eli kun me hengitetään sieltä kapeammasta rööristä sisään tai rööreistä, jossa on sitten myöskin öö värekkarvoja, jotka ottaa sitä kaikkea ulkoilman pakokaasuja sun muita siitä, niin me se ei mene suoraan sinne meidän kurkkuun ja alahengitysteihin.

Sit jos me hengitetään kroonisesti jatkuvasti suun kautta, niin kaikki ne saisit menee sitten suoraan tonne alahengitysteihin tai ainakin niillä on mahdollisuus helpommin kulkeutua sinne, joka sitten saattaa aiheuttaa niitä keuhkokuumeita ja muita vastaavia pidemmällä juoksulla. >> No mitä se pinnellinen henkitys sitten aiheuttaa ja onko siinä jotakin semmista vaarallista, mikä saattaisi aiheuttaa uhkaa tai muuta keholle? öö no joo pinaalinen hengitys itsessään ei niinku tällin lyhytaikaisesti ole vaarallista, mutta toki siinä voidaan sitten ajautua tämmöiseen tämmöisiin kroonisiin tiloihin niinku mitä aikaisemminkin tuossa sanoin, että et kun me hengitään pinnallisesti, niin rintakehä jäykistyy. aletaan tietyllä tapaa hyödyntämään vääriä lihaksia siinä lepotilanteen hengityksessä ja tämmösessä arjen toiminnoissa, joka sitten saattaa alkaa aiheuttaa myöskin ihan tämmösiä tuki ja liikunta eli puolen kiputiloja vaivoja olkapääkipua niskakipua selkäkipua vatsakipua rintakipua pistoja kyljessä, et tavallaan tämmösiä, mitkä on ihan luontaisia ja normaaleja juttuja, mitä meillä nyt kaikille saattaa joskus tulla.

Mut sit kun me tavallaan hyödynnetään sitä niitä apuhengityslihaksia liiaksi eikä hengitetä semmoisella normaalilla luontaisella kertahengitystilavuudella, niin se alkaa jossain vaiheessa varmastikin potkaisee sitten takaisinpäin huonolla tavalla. En tiedä vastasinko kysymykseen nyt yhtään. Voit kysyä tarktavaa vielä. [naurua] No jos meillä on vaikka se pinnallinen hengitys, niin aiheuttaako se suoraan meillä vaaraa keholle?

Ei lyhytaikaisesti. >> Joo. >> Ja erityisesti terveellä ihmisellä, mutta mutta kyllä se alkaa voi vaikuttaa meidän hermoston tilaan. Se voi aiheuttaa sitä, että se lisää sitä stressihormonäärää ja sitä kautta me voidaan olla stressaantuneempia ja ikään kuin yli virittyneitä eikä eikä saada niinku sitä palautumista myöskään käyntiin.

>> Joo. Elikkä lyhyet periodit on ok, mutta pitkistyisenä no go. >> Mm. Jos miettii vaikka nyt vielä sitä suun nenähengitystä, jos miettii sitä, että et tota sanoin, että nenähengitys on parempi öö niin ihan sitten kun lähdetään menee tosi kovalle suorituskyvytasolle, et puhuta tehdään joku todella maksimaalinen suoritus.

Toki sitten me tarvitaan sitä suuhengitystä myöskin. Puhutaan vaikka öö 100 metrin juoksu, et se ei sitä pysty soteuttaa samall lailla nenähengittämällä tai pystyy, mutta se ei ole niin tehokasta. Et sitten kun puhutaan niinku mennään oikeesti 90% luokkaan siihen suorituksessa, niin niin tuota sit me tarvitaan tarvitaan myöskin suuhengitystä. >> No tuohon sitten jatkyysmys semmonen, että mikä on se breaking pointti vaikka sen sydämen sykkeen prosentuaalisen kuormituksen kautta, että on pakko ottaa se suuhengitys matkaan?

>> Se on erittäin yksilöllinen yksilöllinen kysymys ja se vaatii harjoittelua. Eli periaatteessa mekin voidaan Janne lähteä tuusta hölttelemään ja jossakin vaiheessa kun me lähdetään nostaan tahtia, niin me aletaan huomaa, että okei, että mulle tulee se tarve, että tarvisin saada niinku lisää ilmaa, mut periaatteessa öö sitä en osaa sanoa sitä, et mikä se mikä se on. Mut karkeasti jos miettii, et että osaa teknisesti hengittää nenän kautta hyvin myöskin vaikka vähän kovampitasoisella tai kovempi tempoisella lenkillä, juoksulenkillä, niin tuota varmaan lähtökohtaisesti kun mennään yli 80% sykkeillä siitä maksimisykkeestä, niin sitten on pakko alkaa vähän vaihtaan sitä suuhengitystä myöskin mukaan ainakin osittain. suu nenähengitys esimerkiksi.

>> Joo, kun just sä joskus miettinyt sitä, kun ollaan vaikka ihan hassuteltu sparrissa sillä tavalla kun on hammassuojat suussa et pitää sparrata sillä tavalla, että riittää pelkästään se nenähengitys, niin siinä jää kaikki ylimääräinen rönsyyli ja muu vastaava pois, kun jos alkaa yrittämään liikaa, on pakko ottaa se suuhengitys matkaan, jolla sitä tulee aivan sitten erilaista räppeeltämistä. Mut se on tosi rauhallista, jos veetään pelkästään nenähengityksen kautta. >> Kyllä. Kyllä.

Mutta siis no me voidaan mennä siihen jatkossa. Oli oli tota kun päästään tähän urheilupuoleen, niin että mikä mikä siinä sitten voisi olla tapa esimerkiksi kehittää sitten sitä kapasiteettia siihen. >> Joo >> joo. >> No milloin se hengitys on epänormaalia?

Jos me vaikka mietitään sitä, että mitä esimerkiksi omassa työssäni tulee seurattua, miten sitä miten ihminen hengittää, niin sehän on hyvinkin öö paljon havainnointia. Jos me ajatellaan, että on on semmonen tietty optimaalinen hengitys, se olis se 8-16 kertaa minuutissa hengitystä ja sit se olisi äänetöntä käytännössä, jos mietitään, että ollaan lepotilanteessa, niin kaikki niin ne ei oo niin kun siinä käytetään jo apuhengityslihaksia. Eli se on äänetöntä tai melkein äänetöntä, lähesäänetöntä. Eli voidaan tavallaan miettiä sitä, et sit kun se alkaa olee äänkästä esimerkiksi tässä tilanteessa, niin silloin siinä on jotain onko nenätukossa, käytetäänkö siellä apuhengityslihaksia hartioita niskanlihaksia, rintalihaksia siinä apuna, että jos on vaikea saada sitä hengitystä.

Sit me voidaan miettiä sitä, että et liikkuuko se pallea, liikkuuko se hengitys sinne kylkiin, jos ei se liiku, et se rintakehä on jäykkä ja se tulee pelkästään tänne ylös esimerkiksi, et se näkyy, että kun mä hengitään sisään, niin se on täällä. Tai sitten toinen vaihtoehto, että öö tässä on ehkä taas enemmän kun puhutaan jostain kroonisesta sairaudesta, vaikka sanotaan nyt keuhkofiproos tai keukko ahtaamatauti, jolla heillä alkaa sitten rintakehä jäykistymään, niin heillä voi pallehengitys periaatteessa toimia oikein mainiosti, mutta se on pelkästään se pallehengitys, että vatsa pullistuu, mutta rintakäessä ei tuu mitään liikettä, jota periaatteessa kuitenkin tarvitaan siihen loppuhengitykseen, et se liikkuu myöskin sivusuunnassa. Ja se alkaa sitten myöskin tavallaan ylikuormittamaan palle, kun ei saada sitä rintakehää liikkumaan ja se kaikki menee suoraan sinne alaspäin ja tulee semmoonen niinku ilmapallo sinne. Eli tietyllä tapaa niinun ollaan hyperinflaatiossa, elikkä me ei rahallisesti vaan et me hengitetään vaan niinku itse itse tavallaan itsemme liian suureksi.

Eli lähdetään tavallaan koko ajan rajoitinta vasten hengittelemään. Me tarvittaisikin ehkä enemmän sitä >> Joo kyllä >> uloshengityksen tehostamisesta, etä se rintakeh ei oo semmonen tynnyrimmäinen ylitättynyt. >> No miten sitten vaikka asiakkaiden keisissä tai niitten tarinoissa voi ilmetä vaikka semmonen niinku että saat olla happeen puutetta? Toi on erittäin hyvä kysymys, koska tota tässä tullaan ehkä siihen asiaan myöskin m et sitä ehkä täytyy päästä vähän sen potilaan ja sen asiakkaan pään sisälle, että mitä se ajattelee itse siitä hengityksestä.

Onko se onko se hänen mielestään hengenahdistusta? Onko se hengästymistä ja pystyykö se erottaa ne toisista? Et se on aika olennainen asia. Et monesti lääkäriteksteissä, jotka mulle tulee lähetteenä, niin siellä lukee hengen ahdistus.

Mut sit kun mä pysyn potilaalta asiakkaalta, niin sit se on tämmöönen niinku normaalia tai aiempaa herkempi hengästyminen hänen mielestään. Ja sitten mietitään, että kuinka vaikea se on se hänen hänen tilanteensa. Mut se hapen puute niin se on sinänsä sanotaan, että jos ei meillä ei oo mitään astmaa tai keukkoahtaamatautia, keukkofibroosia esimerkiksi, niin hapen puute voi vähän sekoittua usein myöskin hyperventilaatioon, joka ei välttämättä oo sitten taas hapen puutetta, vaan se on sitä liikahengittelyä, että hiilidioksidi painuu liian alas, mutta happi on sata. Eli tavallaan ne voi joskus mennä vähän sekaisin, että et on niinku hyperventiloivaa, ahdistaa ja tuntuu, että olis niinku hapen puutetta, ettei saa vedettyä keuhkoja täyteen, mutta sitten kun me tehdään mittaus tai vaikka lähdetään rasittamaan ihan testiolosuhteissa vaikka tämmöstä PO2 mittausta, et juostaan juoksumatolle ja pistetään maskit naamaan ja mitataan niitä hiildioksidikaasuja ja happeja, niin siellä on 100% happi, mutta siellä tulee suorituskyky vastaan jossain vaiheessa.

ei vaan pysty hengittää. Enempää tuntuu, että loppuu joku täältä, mut 100% happi syken normaali. Ei siellä mitään. Eli sit voidaan miettiä tässä ehkä tämmöstä niinku toiminnallisempaa aspektia, et siellä ei välttämättä ole mitään mitään tota diagnoosia taustalla, joka selittäisi oireita, mut sitten tuota kuitenkin on sitä hengenahdistusta ja sitä hapen loppumisen tunnetta.

Eli toi toi niinku alkuperäinen kysymys, niin sitä voidaan mitata happisaturaatio tai tämmöisä pulssioksimetrillä, mitä saa vaikka jostain marketistakin ostettua. Siitä pystytään vähän todentamaan sitä, mutta tavallaan se myöskin sekoitetaan just tähän hyperventilaatioon aika useasti liikahengittelyyn ne oireet, koska ne menee vähän niinku limittää ja se on ehkä vähän semmonen tuntemattomampi asia. Mut ehkä sitten nää niinku kroonissa tapauksissa taas kun puhutaan jotain keuhkoahtaama tautivata esimerkkinä taas niin siellä ei niin kun asiakas välttämättä edes huomaa sitä vaikka happitaso jos oletaan että normaalisti se on 95 ja 100% välillä kun mitataan sillä oksimetrillä niin jos me tähdetään vaikka tehdään vaikka kuuden minuutin kävelytesti, jossa potilas kävelee kuusi minuuttia edes taas kävelee vaikka sen 300 metriä ja happiarvo saattaa laskea 80% siinä aikana luotettavasti, niin se ei välttämättä edes huomaa sitä, kun se muutos on tullut niin hitaasti ja hän on tottunut. Se elimistö tottuu siihen alaseen happitasoon.

Mut sitten taas kun me puhutaan jostakin jolla ei ole sitten tämmöstä kroonista sairausta sairautta taustalla, niin sitten taas se saattaa huomata sen havenpuutteen nopeammin. Et tavallaan jos akuutti havenpuute, niin voidaan puhua, että kasvojen väri muuttuu. Voi tulla sinertävät huulet, tämmösiä vastaavia. tuntuu, että on on vaikeet hengittää ja haukkoo henkeä, niin ne voi olla semmoosia hapeenpuutteen oireita.

>> Jos mietitään vaikka vastaanottyöhön, niin mitä on semmoset tyypilliset esimerkit niistä hengitysvaikeuksista? Aika usein on se, että rasituksessa tuntuu, että ei saa keuhkoja täyteen ja alkaa ahdistaa, kun lähdetään tiettyä tiettyä pisteitä rasittaan vaikka ylämäeltä alkanut huomaa tai kauppakasseja kannettaessa, niin se se vaan niinku loppuu se henki. on pakko pitää tauko, niin se on aika aika yleinen, mutta näissäkään näissä voi olla siis joku taustalla diagnoosi, astuma esimerkiksi, mutta siellä voi olla myöskin toiminnallista komponenttia usein mukana ja ja usein onkin. Eli sehän on niinku tietyllä tapaa altistava tekijä, että jos keuhkoputket ahtautuu vaikka astmasta tai keuhkoahtaamasta, niin se ei poi sulle sitä, et siinä ei voi myöskin olla kehittänyt jotain toiminnallista komponenttia siihen päälle.

Eli tavallaan meidän täytyy myöskin alkaa miettiä sitä, et et voiko siinä olla jotain jotain jotain semmoista myöskin, mutta tommonen rasituksen aikainen öö aiempaa herkämpi hengestyminen tai hengen ahdistus, mitä se asiakas kokee, niin ne on ehkä yleisimpiä ongelmia, mitä lähdetään sitten työstämään. Toki sitten limaisuus ja rintakehän kiputilat. Siinä ehkä niinku kolme kolme yleisintä. >> Sitten siirrytään siihen hengitystekniikkaan arjessa ja liikunnassa.

No miten juostessa kannattaisi hengitellä? >> Periaatteessa täähän vaatii siis harjoittelua. Jos me mietitään, että juoksuahan on tosi monodilta erilaista. On hölöttelyä, sitten on vähän kovempaa juoksua ja sitten on maksimaalista juoksemista vaikka 100, 200 met 400 m 800 met.

Eli tavallaan näissä kaikissa on erityyppistä se hengitys, että miten me hengitetään. Mut jos me mietitään vaikka niin kun öö pidemmän matkan juoksua, missä juostaan kuitenkin lähtökohtaisesti vähän rauhallisemmalla temmolla ja se tempo on tasaisempaa, niin nenähengityshän on semmonen, mitä me pystyttäis niinku lähteä aluksi hyödyntämään, mut sitten kun se alkaa tuntumaan siltä, että se ei enää pystykään, sun elimistö ei pysty tai tuntee semmonen, että tarvit lisää happea, niin sitä voisi alkaa muamaan sitä hengitystä esimerkiksi niin, että alat hengittämään nenän kautta sisään ja tekemään puulirakohengitystä eli tavallaan nenäsuuhengityksen lähdetään muut muokkaamaan sitä hengitystä ja sitten taas mitä maksimaalisempaan tosiaan siirrytään ja mitä kovemmat sykkeet, niin sitä enemmän me joudutaan käyttää sitä nopeeta, joka ei välttämättä hyödynnä sitä koko keuhkojen kapasiteettia sillä lailla miten aikaisemmin, mutta on pakko alkaa vetää sitä kovempaa ilmaa sisäänpäin tai enemmän ilmaa sisäänpäin vaikka 100 metr juoksu elikkä tosi räjähtävä suoritus, niin silloin me tarvitaan sitä sitä maksimaalista hapenottoa suukautta. No miten sitten jos miettii vaikka hengitystekniikkaa arjessa ja liikunnassa, niin onko nytten prinsipeli kuitenkin se, että jatkuvasti kannattaisi mennä sen nenähengityksen kautta, että se laatu ja se keuhkojen täydettävyys olis mahdollisimman hyvällä tasolla? No periaatteessa joo kyllä kyllä juurikin näin, mut silloinhan se vaatii myöskin sitä semmista pysähtymistä ja tietyllä tapaa sitä harjoittelua, että et asiat monesti mitkä sitten potilaat voi vaikka kertoa siitä, että et ruokailussa tai hampaita pestessä esimerkiksi tuntuu, että alkaa vähän niinku tuntuu vaikeutta hengittää.

Mitä me tehdään niissä molemmissa? Meille tulee nielemisrefleksi, kun me syödään ja siinä tavallaan menee hetkellisesti se hengitys sekaisin puhuessa myöskin. Ja sitten kun se puhuminen liitetään siihen vaikka kaverin kanssa lenkkeilyyn, niin sehän myöskin aika hyvin sekoittaa sitä sitä rytmiä myöskin siellä, että et voi olla tosi vaikeet esimerkiksi keskittyä sillä lailla, että kävelet kaksi askelta sisäänhengityksellä ja neljä askelta uloshengityksellä. Jos sun pitäisi vielä kaverin kanssa jutella siinä samalla, niin ei se ei se toimi ihan sillä lailla niin helposti.

Mutta karkeasti kyllä nenän kautta, jos pystyy. jos ei pysty ja et se on niinku kroonista, niin silloin melkein kannattaisi hakeutua myöskin ihan lääkärin pakeille ja miettiä, että onko siinä jotain mahdollisuutta saada sitä nenää tukkosuutta helpotettua ihan niinun oman hyvinvoinnin voinnin tota ja sen terveyden edistämisenkin kannalta, et saatais sitten sitä laadukkaampaa suoritettua ilmaa ja hengitystä. >> Joo. Elikkä jos on liian ohkaiset hengitystiet nenän kautta, niin sitten se, että onko siihen mitään millä pystyy avaruusta saamaan, jotta saisi mahdollisimman lauluk ja hyvän hengityksen sitten >> esimerkiksi.

Kyllä juurikin näin, et sitä ainakin kannattaa arvioida. joku kurkkaa sinne nenään, että onko siellä mitään ja lääkäri erityisesti, että kävisi kurkkaamassa joko keuhkolääkäri tai tai korvanen kurkkulääkäri tai joku vastaava, joka joka ymmärtää reikien päälle, niin niin tuota kurkkaisi, että onko siellä mitään, mikä estää sitä optimaalista hengitystä, niin se se voisi olla semmonen tapa lähestyä asiaan. No äsken sivusit sitä, että minkälaisia fokuksia voisi laittaa vaikka siihen lenkkeilyyn elikkä vaikka siellä hölkätessä sillä tavalla, että kahdella askella sisään neljällä pihalle, mutta mitkät olis ois semmoset niinku helpot hengitysharjoitteet vaikka arjen työhön, lomalle tai muihin kuvioihin? Kerro simppeleitä harjoitteita.

öö se voisi olla ihan vaan semmen yksinkertainen, et pysähtyä erityisesti jos tuntuu siltä, että on että on jotenkin vaikka kiristää rintakehältä, niin pysähtyy siihen, että keskittyy miten hengittää, koska se on yleisin asia, mitä mä kysyn, jos joku tulee hengenahdistuksen kanssa tai hengitysvaikeuden kanssa, niin mä kysyn, että tuleeko se vaikeus sisään vai uloshengittäessä, niin 95% sanoo sisäänhengityks tuntuu, ettei saa keuhkoja täyteen, mutta mä pyydän niitä miettimään, että oletko miettinyt koskaan, että onko se uloshengitys helpompi, et jos sen kääntääkin niin, että aletaankin tehostamaan sitä uloshengitystä, koska aina jos vaikka puhutaan et lähdetään juoksemaan tai ahdistaa tai on stressaantunut, niin mehän yritetään saada sitä, että hengitä syvään, niin se on itse asiassa aika huono ohje siihen tilanteeseen, koska me tavallaan jo täytetään täyttynyttä keuhkoa, joka sitten taas lisää sitä rintakehän kiristystä, niin me tarvittaisi nimenomaan taas sitä. Eli yksinkertainen harjoitus voisi olla periaatteessa se, että jos huomaan, että hartiat on koholla, niin ja sit pysähdytään ja mietitään, että pysty hengitänkö mä nenän kautta. Voidaanko kyll tää use niin kerro sano vaan, sano vaan. mietitään, että periaatteessa, et jos haluaa miettiä miten sitä vaikka sitä nenähengitystä saisi saisi tehostettua, jos se ilma kulkee sieltä kautta, niin sit voidaan lähteä ihan vaikka elimistöä totutteleen siihen, että et myöskin yhden sieraimen kautta hengitetty ilma voi riittää.

No meillähän periaatteessa on lihaksia, mitkä nostaa meidän sieraimia ylöspäin. Voiko se olla myöskin sitten sitä, että sieltä ei tuu nostoa ylöspäin, jolloin se aukon niinku suuruus on pienempi, jolloin se sisäänmenevä hapen määrä on pienempi. >> Mm. Periaatteessa varmaan voi.

Joo. Ja on aika hyvä pohdinta kyllä. Joo, >> koska meillähän tulee tästä silmän vierestä nytten lihasrungot tänne näin, mitkä tekee tämän elevaation. Ja nytten taas sitten kun se pitäisi saada mahdollisimman paljon sisä, niin meillähän pitää saada mahdollisimman suora mahdollisimman iso isolta aukolta oleva reitti, niin voisiko se periaatteessa olla myöskin vähän fasilitointia siihen, että >> kyllä >> nostaa sitä kans samalla >> juurikin näin esimerkiksi tai juurikin näin mitä sä näytit, niin tosi hyviä juttuja kyllä.

>> Joo. No tämmöstä tämä on aina loogista ajattelu, että mikä sillä toimii taas mitään. Just näin. Just näin.

Kyllä. >> No tuota otetaan tämmöninen foorumikyssä, mikä tuli tuli tota vastaan, koska mä vähän retistä ja muualta vähän kattelin näitä topikkeja, että minkälaisia siellä ollaan käyty. Tämmöninen kysymys. Minulla on paha astma.

Miten saan laajennettua keuhkojeni kapasiteettia? Baby steps, elikkä simppelit ohjeet. >> Okei. Okei.

vaua. fi. Sitten fumilla haettu tota niin joo toi paha astma niin tota jos me käytetään termejä mitä käytetään lääkärit käyttää niin siellähän on niinku lievä keskivaikea vaikea ja erittäin vaikeaasteinen astma. Öö niin jos ajatellaan, että tää paha astma voisi olla vaikka vaikea astma, niin tota täytyy miettiä se lääkehoitohan on niinku ykkösjuttu, kun mietitään astmaa, koska uloshengityksellä keuhkoputket supistuu ja se ilman ulostulo heikkenee ja sitä kautta sitten ajaudutaan herkästi siihen hyperinflaatioon.

Eli täytetään keuhkoja, mutta se ilma ei poistu sieltä ja se hiildioksidi. Mutta se, että et et se lääkehoito pitää olla kunnossa ja sitten pitää miettiä sitä, että vaikka se lääkehoito olisi ikään kuin maksimaalista, että siellä on kaikki pöpert, annetaan inhalaota, mitä pystyy antaa, niin annetaan osaako se potilas ottaa ne laadukkaasti? Se on yrittäjä hyvä kysymys. Onko siellä jotain muita kuormitustekijöitä?

tupakointi lihavuus esimerkiksi unenlaatu, jotka sitten häiritsee sitä, että vaikka se maksimaalinen lääkitys on siellä, niin onko se vaikea astma vai onko se vaikea hoitoinen astma, niin ne on niinku kaksi eri asiaa myöskin. Eli vaikeet astmaa on about 5% kaikista astmaatikoista, jos mietitään Suomen populaatiota, niin mut sitten tä tätä vaikea hoitosia voi olla taas sen suhteen, et se ei ole vain optimaalista se miten vaikka lääkkeenottekniikka hoidetaan tai se lääke ei ole vain sopiva tälle kyseiselle potilaalle. tää tähän alkuun, että päästään sitten siihen, mutta siis käytännössä et miten pystytään kapasiteettia nostaan, niin hengästy hengästymällä. Hengästyttävä liikkuminen on kaikista paras hengitysharjoitus mitä on.

Ja jos miettää astmaa, niin kaikista paras muoto, miten aloittaa sitä voisi olla nimenomaan tämmöönen intervallityyppinen, että jaksotetaan sitä lyhyisin pätkiin, jossa saadaan myöskin palautumista sen harjoituksen sisällä ja sitä kautta lähdetään hakemaan sitä rintakehän liikkuvuutta ja sitä kaasujen vaihtoa siellä tehokkaampaa kaasujen. Ja haasteenahan siinä tulee sitten myöskin se, että monet sitten alkaa välttelemään sitä ikävää epämiellyttävää tunnetta varsinkin alkuun ja sit se liikkuminen hiipuu sieltä, kun vältetään sitä hengästymistä, kun ajatellaan, että tää ei oo niinku terveellistä, kun oikeastaan se on just nimenomaan se lääke, et hengästyttävää liikuntaa säännöllisesti pari kolme kertaa viikossa vähintään, niin sillä pystytään lähteä sitä kapasiteettia nostamaan. Ja toki sitten voi olla myöskin jotain tämmöisiä apukeinoja vastustettu sisäänhengitysharjoittelu, mutta sitä voidaan jutella myöhemmin vielä. No miten sitten kuinka oseasti tulee asiakas vastaan, joka sanoo sitä, että sieltä tulee niin voimakas epämiellyttävä tunne vaikka sen voimakkaan hengityksen kautta, että hän on ruvennut välttelemään sitä, että onko siellä taustalla vaan sitten se, että ei ihminen ole uskaltanut viedä itseään sinne niinku suorituskyvyn aivan maksimirajoille, et se tuntuu, sehän tuntuu paskalta, kun treenataan luijaa.

Niin onko semmosia ihmisiä, mitkä ei oo semmosa kokenut, mitkä tullee vastaanotolle, että onko tämä mun toiminta normaalia? >> Tottakai on ja on paljonkin kyllä. Ja tota sehän voi tulla tosi pitkältäkin aikaa. Se voi olla, että et sieltä kun kysytään sitä taustaa, että mikä mistä tää on lähtenyt liikkeelle, niin sit siitä tulee ilmi, että no tää on ollut mulle ihan lapsuudesta asti, että mä oon aina en oo koskaan tykännyt liikkua ja koululiikunta oli perseestä ja tavallaan se lähtee ihan niinku todella syvältä se suo siellä, et mikä siellä on taustalla ja sit lähdetään ihan yksinkertaisesti pohtiin, että no mitkä on niitä juttuja kun mitä pystyy helposti integroimaan arkeen.

Se ei tarvi välttämättä olla sitä liikkumista aluksi, vaan se voi olla jotain ihan tosi yksinkertaista hissi. Otetaankin portaat sijasta. Jota tää on tämmöstä ihan yksinkertaisia juttuja, millä lähdetään sitten kasvattaan sitä toleranssia siihen rasitukseen ja löytää sitä omaa rajaa, et missä se oikeasti menee. Sit palapalta progressiivisesti lähdetään nostaan sitä tasoa, kun se tuntuu vähemmän epämiellyttävältä.

>> Joo. Kö nykyään vasta tulee paljon kysyttyä sitä, että kuinka paljon tulee sitä harpista kuormittavaa liikuntaa viikossa elikkä paitakastuu, hengästyt ja palkkaa et saa. Elikkä se pitää tapahtua vapaa-ajalla. Plus sitten lihasvoimaharjoittelua ja liikkuvuutta, että kuinka monta kertaa semmista puhtaas tulee per viikko, niin kyllä ne määrät on vaan surullisen vähäisiä, mitä ihmisillä on vastautella, kun kyselee niitten perään.

>> On se valitettavasti. On kyllä. No miten tuota taas näitä vavo. fi kyssäreitä.

Miten saan normaal hengityskunnon takaisin koronan jälkeen? Okei, tää onkin hyvä kysymys. Tota, no korona on tietysti hyvä esimerkki, kun meillä on niin paljon dataa siitä, mut täytyy muistaa, että et ennen koronaakin meillä on ollut erinäisiä hengityselinsairauksia tai, jotka on vaikuttanut siihen ja ja edelleenkin tämmöisiä kiertäviä kuten influensa esimerkkinä, joka myöskin voi vaikuttaa siihen, että ennen koronaakin meillä on ollut influensa tai pitkittyneitä influensanoireita. jotka sitten on vaatinut tämmöstä ikään kuin et päästään takaisin sinne sinne hyvään hengitys hengityskuntoon.

Mutta tuota ihan perusjutuista liikkeelle. Vähän riippuen tietysti siitä oirekuvasta, mutta lähetään siitä, että pystyykö hengittää nenän kautta pystyykö hyödyntää pallea ja pystyykö kohdentamaan sen hengityksen myöskin kylkiin, että onko siellä mahdollisesti myöskin jotain rintakehän jäykkyyksiä kehittynyt sitten siinä vaikka siinä pinnallisessa hengityksessä. Jos se on ollut suuhengittelyä, nenä on tukossa hajuaisti pois. Niin lähdetään sitten hakemaan sitä, että rintakehän liikkuvuusharjoitteita yhdistetään niitä sitten mahdollisesti hengitykset tehostaviin harjoitteisiin, pallehengitysharjoitteeseen, vaikka huulirakohengitysharjoitteeseen, jos tuntuu vaikka etettä se uloshengitys onkin vaikeet.

Ja lähdetään toistaan näitä sillä ajella, että no tää s taas sitä, että miten pystyy toteuttaa niitä. Eli tavallaan onko se kertapäivässä, jossakin hetkessä, mikä on paras asento, missä pystyy toteuttaan niitä ja pystyykö niitä siirtää sitten sitä hengitystä myöskin sitä harjoittelua sinne tota arjen toimintoihin? vaikka siinä tiski tiskikonetta tyhjentäessä kun tulee vaikka etukumaraa asentoa, niin et pystyykö siinä tai että huomaako esimerkiksi, että pidättää hengitystä, koska se voi olla myöskin useasti, että kun lähdetään tekemään eteenpäin menevä liike vaikka solviman kengännauhoja, niin useinhan ihmiset lähtee pistää säpit säppiin sekä sisään että uloshengitykseen ja pidättää sitä hengytystä. Niin jos siinä tekisikin niin, että päästäisikin sen joko nenän kautta tai suun kautta pihalle ja vähän niinku silloin se ilma kulkee eikä tuu sitä semmista ahdistavaa tunnetta sitten siinä siinä tilanteessa.

Mut perusjutuista liikkeelle se on ihan sama onko se korona vai tota keuhkokuume vai mikä. Et et lähdetään miettiä, että mitkä sitä hengitystä häiritsee. Onko siellä jotain hengitysteittenen limaisuutta vaikka, johon me tarvittais sitten mahdollisesti myöskin sitä sitä poistoa, et se häiritsee hengittämistä, niin sit voidaan alkaa miettiä vaikka jotain tämmösiä pepharjoitteita. Klassisimpana varmaan pullopuhallus kaikille tuttu.

>> Joo. No sitten tähän seuraavaan tautiryhmään niin sanotusti, että hengitysharjoitusten rooli long covid oireissa. Joo, longovidoireissa sehän on erittäinkin suuri spektri niitä oireita ja se se, että et mitä kaikkea siellä on, niin niin niin siinä täytyy tehdä aika kattavaa kyselytutkimusta siltä potilaalta myöskin ja katsoa se anamneesi, että onko siellä jotain muita kuormittavia tekijöitä, jotka et se korona on vaan ikään kuin vienyt sen kaiken huomion, mut siellä onkin vaikka työuupumus taustalla. tai jotain muuta vastaavaa, mikä sitten on vaan vienyt sen tasapainon, kun se korona on tullut päälle, niin se tasapaino on mennyt siinä kohtaa.

Et nää jutut pitää ottaa huomioon, et siellä aika useasti sitten tulee tämmöstä hermostollista epätasapainoa, että ei vaan niinun ollaan joko ylikuormitustilassa tai alikuormitustilassa ja sit voidaan lähteä miettiä sitä, että tarvitaanko me sitä hermoston aktivointia vai hermoston rauhoittamista ja sitä kautta lähdetään rakentamaan sitä sitä, että miten se potilas pääsisi parempaan kuntoon. No kyssäri tuohon sitten liittyen, minkälaisilla cleinsillä päättelyllillä sinä päädyt siihen, että me tarvitaan se hermostoaktivointi vai passivointi? vaikea kysymys tuota no jos mietitään vaikka vaikka nyt potzoiretta eli tämmöninen posturaalinen ortostaattinen takukardia syndroom joka kielisi ehkä siitä että et elimistö on ylikuormitustilassa vaikka esimerkkinä että syke on 70 istuessa ja kun potilas nousee ylös, niin se nousee 140 niin tavallaan Se ei oo normaali reaktio elimistöl, joka on hermosto on tasapainossa. Niin tässä olis esimerkiksi yksi esimerkki siitä, että voisi olla syytä lähteä rauhoittamaan sitä elimistöä ja sitä tasapainottamaan ja nimenomaan laskemaan sitä viritystilaa.

Öö myöskin NASA hyödyntämä NASA test on semmonen mitä mitä käytetään, että 10 minuutin aikana minuutin välein mitataan seisten verenpainetta ja sykettä ja verrataan sitä lepoarvoihin, mitkä on mitattuja pariin kertaan, että ne on niinku standardit. Niin tota siitä myöskin nähdään, et jos siellä tulee tosi paljon vaihtelua siinä seisomisessa, niin sitten voidaan miettiä, että no tässä voisi olla hyvä lähteä rauhoittaan nyt tätä hermosto. Mut se NASAinteestä on niinu kirjallisuudessa myöskin kansainvälisesti näissä näissä botso oireisissa ja longovid oireisississa niin tuota ihan semmonen validitesti. >> No miten sitten ne passiiviset?

No siinä ehkä sitten tarvitaan myöskin sitä sitä henkistä puolta, et sitä ei voi pois sulkea, et siellä saattaa olla taas masennusta taustalla ja se itsessään se kuntoutus ei välttämättä niinku fyysisesti riitä, et siihen voidaan tarvita sitten myöskin psykiatria tai psykologia taustalle. Voidaan tarvia sitten jos puhutaan työterveydestä, niin sieltä tukevia palveluita myöskin kaveriksi, että jos tuntuu, että et vaikka on kovin ahdistunut, niin me saatan sitten tehdä ihan tämmöisen ahdistuneisuuskyselyn C7 seitsemän kysymystä, jossa kartoitetaan sitä kuinka ahdistuneet on esimerkiksi liittyen omiin oireisiinsa ja siihen omaan elinympäristöönsä. Ja sitten meillä on myöskin tämmösiä niinku keskushermoston nyt en muista mikä on mikä millä termillä sitä kutsutaan, mutta tämmöisiä kyselytutkimuksia tai kyselyitä, mitä voidaan käydä läpi, missä ikään kuin erotellaan sitä oiretta, stressioireen luettelo, että on fyysiset oireet, psykkiset oireet ja sitten pyydetään täyttämään, että minkälaisia oireita on ja voidaan vähän katsoa, että miten hän itse myöskin kokee tää asiakas ne oireensa. Eli tuota onko ne hänen mielestään psyykkisiä enemmän vai fyysisiä.

Ja siitä voidaan myöskin vähän lähteä miettiin sitä, että että ymmärtää tämä asiakas sen, että myöskin henkiset ja psyykkiset oireet alkavat jossakin vaiheessa, kun ne vie menee äärimmilleen tai tietyn rajan yli, niin kuormittaa myöskin sitä fyysistä puolta. Eli tavallaan myöskin sitä, et miten se miten se itse kokee sen tilanteen se asiakas. Mutta semmoista niinku yhtä tiettyä testiä ei oo. Et se on hyvinkin semmonen laaja spektri, mitä pitää lähteä niinku selvittämään.

Ja nää ei oo ykselitteisiä juttuja, mitä ainakin itselle on tullut vastaan, että hyvinkin pitkäkestoisia pitkäkestoisia haastavia työkyvyn lamauttavia oireistoja. >> Joo. Ja tuota kerran tuota kävi yksi asiakas vastaanotolla, joka serähti meikäläisen korumaan sillä tavalla, kun se sanoi sitä, että arki on täyttä harmaata ja mikään ei oikein enää sytytä. >> Ei se työssä käyminen, ei ne vapaa-ajait, ei se nukkuminen, että se on vaan tasaista tälleen.

Mä rupesin väätämättä miettimään sitä, että puuttuuko sitä vaan niinku pelkästään se väri siitä elämästä. pitäisi olla välistä punaista, pitäisi olla välistä keltaista, pitäisi olla jotakin vähän muutakin, niin tulisi sitä vaihtelua, >> että kaipaako se kroppa vaan semmosia niinku erilaisia ärsykkeitä ja herätkteitä siihen, että sitten se tilanne alkaa vähän muuttumaan. >> Varmasti se vaatii sitäkin. Joo, mutta ei sitä mun mielestä pysty myöskään niin yksin ykselitteisesti sanoo, että jos se on näin, että väri pelkästään pelastaa sen tilanteen.

>> Niin niin siis erilaisia aistimuksia riittävän isolla spektrillä, että tietää miltä tuntuuko äärimmäisen kuormittunut, miltä tuntuuko on vaikka oikein väsynyt tai jotakin muuta vastaavaa, että tulisi vähän sitä väriä siihen, että osaisi vähän erotella, että miltä tuntuu mikäkin. Niin ja sit siihenhän tullaan siinä siihen oikeastaan, että mikä se yksilön tavallaan se tausta ja se kulttuuri ja se kaikki mitä hän on kokenut ympäristö, että sehän määrittää myöskin tosi paljon sitä juurikin tätä, että miten sä koet asiat, miten sä koet väsymykseen, kun mikä on tää on voi olla toiselle väsymystä ja tää voi olla toiselle ihan äärimmäinen uupumus. Et sekin on niinku haastava sinänsä, koska sitä ei voi sillai selkeästi millään yhdellä mittarilla mitata. Jep.

Subjektiivinen juttu. Miten voin parantaa keuhkojen kapasiteettia treenailemalla? No yksinkertaisestihan se on sitä, että et lähdetään tekee tota hengästyttävää harjoittelua progressiivisesti ja ehkä siihen niinku jos mietitään ihan tällin kuntoilumielessä, niin voi olla myöskin osana se, että lähdetään myöskin sitä hiilidioksidoleranssia elimistössä kasvattamaan, että vaikka meillä on hyvä hapenottokyky, niin että se happi lähtee sitten siellä kuitenkin tekeen sitä tehtäväänsä ja se irtoaa sieltä ennen molekyylit oikeisiin paikkoihin, niin me tarvitaan myöskin se hiilidioksidi siellä, et se happi hiilidioksidi kulkee käsi kädessä. Eli jos toinen on liian korkealla tai toinen on liian matalalla, niin ei niin kun pelitä hyvin.

Eli sit tarvitaan myöskin tätä tätä tämmöstä niin kun tasapainottavaa harjoittelua siihen, että saadaan jos nyt vaikka otetaan esimerkkinä hengityksen pidättämistesti, että hengitetään normaalisti ja sitten kun on valmis, niin uloshengityksen jälkeen pidätetään hengitystä niin kauan kun kunnes tulee tarve hengittää sisään. sillä pystytään esimerkiksi ottaa semmoinen alkuarvo, että okei se voisi olla vaikka 20 sekuntia. Sit me voidaan lähteä miettiä, että jos me aletaankin tekeen ihan tämmöisiä tietoisia harjoituksia, niin että ihan vaikka kesken päivää lähdetään tekee formaali sisäänhengitys, uloshengitys ja uloshengityksen jälkeen otetaan vaikka ja jatketaan sitä tämmösiä niinku pieniä hiildioksidoleranssin kasvattajia. Eli ei lähdetä tekee maksimaalisesti mitään, mut voidaan lähteä totuttaa sitä elimistöä siihen, että et ikään kuin saadaan sitä kehoa myöskin tottumaan siihen, että aina ei myöskään tarvi hengittää sisään eikä ulos.

Mutta tää menee sitten taas niinku tämmöiseen öö siihen, että kun se hiilidioksiditaso on tietty ja sopiva, niin sitten meillä tapahtuu se efekti siellä, että se hiildioksidi lähtee irrottamaan se happimolekyyli ja se tehostuu se vaikutus siellä elimistössä. Se pääsee niinku tehokkaammin sinne, et jos me hiilidioksiditaso on vaikka hyperventilointi jälkeen laskenut, niin sitten se vaikka me saatais paljon happea, niin se elimistö ei pysty hyödyntää sitä, jos se hiildioksidi on liian alhaalla. Eli tavallaan jos mietitään, että miten mihin se hengitys perustuu, niin sehän perustuu siihen hiilidioksidin hiilidioksid paineeseen. Et kun me pidätetään hengitystä, niin jossakin vaiheessa meidän on pakko joko hengittää ulos tai sisään, koska se hiildioksid paine nousee niin suureksi.

>> No mikä olis sitten tuon sisäänhengityksen jälkeen semmonen normaali referenssiaika, mihin pitäisi pystyä? Pystymme tästä. Toi on öö erittäinkin haastava kysymys. Mä oon yrittänyt sitä nyt lähteistä etsiä tässä.

Öö, mutta tämmöstä bolt score, niin 20-30 sekuntia semmoosen normaalin sisäänhengityksen jälkeen pitäisi pystyä pidättämään hengitystä. Jos se jää alle 20 sekunnin, se voisi olla kieliä siitä, että voisi olla hyvä alkaa tekemään jonkunlaisia tämmösiä hengitysharjoitteita. Mut sitten taas se eroaa siitä testistä, jossa tuota lähdetään tekee niin kun voimistetun sisäähengityksen jälkeen tai uloshengityksen jälkeen sen hengityksen pidätys, niin siihen mä en oo löytänyt mitään selkeetä selkeätä niinu luotettavaa lähdettä, että mikä se ois, mutta karkeasti jos miettii niin 20-30 sekuntia yli, niin se olisi jo niinku ihan normaali, mut jos se jää ihan huomattavasti vaikka 10 sekuntia, niin se voisi kieliä siitä, että täytyisi alkaa tekee jotain hengytysharjoitteita. Tuo oli niin mielenkiintoinen juttu, että saatko sinä vetästyä tuon sillä tavalla, että vaikka muotoilet sen sillä tavalla, että kokeile tämmöistä testiä.

Sä kerrot sen testin ja sitten kerrot vielä sillä tavalla normaalitulos tässä olisi suunnilleen 20-30 sekuntia. Ja jos näin ei ole, niin tee tämä juttu. >> Joo. Elikkä tota jos meetitään tätä tämmöstä hengityksen pidättämis testiä, niin voit kokeilla tehdä sen niin, että et lähdet hengittämään ensin normaalia hengitysrytmiä, mikä sulla nyt onkin.

Ja sit kun oot valmis, niin voit lähteä hengittää nenän kautta sisään normaalin hengityksen. Taas hiljaa, ei tarvi kuulua ääntä. Ja uloshengityksen jälkeen kevyesti voit vaikka ottaa tuosta nenästä kiinni ja pidättää hengitystä niin pitkästi, kun tuntuu semmonen ensimmäinen tunne, että alkaa vaikka tuntua, että pitäisi nielasta tai öö alkaa olee semmoinen epämiellyttävä tunne, niin siinä kohtaa päästä taas sisäänhengitys seuraavaksi päälle ja ota aikaa siitä, jos se hengitys jää huomattavasti alle 20 sekunnin tai tai 30 sekunnin, niin sitten voisi alkaa tekemään harjoitteita, jossa tehdään tuota samaa, mutta vaan lyhyempi aika. Eli normaali sisäänhengitys, uloshengitys ja viipyillään siinä muutama sekunti, viis sekuntia esimerkiksi jos pystyy ja niin, että se kuitenkin se seuraava sisäähengitys on normaali, et se ei lähde sitä ei lähdetä kompensoimaan sen jälkeen.

Jos se lähdetään kompensoimaan, niin silloin se harjoitus ei niinun ole niin tehokas, vaan ajatuksena on, että et sen pystyy toteuttamaan sen saman hengitysryppin mukaisesti. Se aaltomainen liike on samanlaista eikä siinä tuu voimakkaita muutoksia. >> Törkeen hyvä. Kyll mä tuossa oon monesti miettinyt sitten sitä, kun mä vaikka opastan ihmisille boxetinkiä, niin sitten se sisähengitys nenän kautta 80, sitten se loppu 20, elikkä sitten pedetään se pikkuinen pito siellä, niin se pidon kestoo aina aivan järkyttävän lyhkäen ihmisille, kun niillä alkaa tuntumaan siltä, niillä on pakko saada sitä happea pihalle ja sitten kun tehdään se suun kautta pitkä ulospuhallus, kun keuhkot tyhjenee tyh tyhjenee tyhjenee, niin taas tämä pitovaihe täällä tuntuu niinku ikuisuudelta.

Niin mä oon monesti miettinyt sitä, että onko me vaan niin totuttu siihen, että meillä jatkuvasti sitä ventilaatioa tapahtuu. Elikkä se tuntuu niin epämlyttävältä olla täällä ja täällä. >> Joo. toi laatikkohengitys box breeding niin se on niin kun öö tommoset geneeriset harjoitteet niin se toimii joillekin mutta esimerkiksi vastaanotolla aika harvoin ohjaan kenellekään koska se saattaa jopa lisätä niitten oireilu kun ne joutuu ikään kuin pidättää ja pakottaa jonkun muun sanomana sitä että et pidätä hengitystä tää aika niin se saattaa lisätä sitä kiristystä ja ahdistuksen tunnetta eli tavallaan >> jo >> ehkä yksilöllisemmin lähden lähden ohjaamaan enkä sano, että hengitä tän aikaa ulos.

>> No boksi vai kolmio? >> [naurua] >> Tota tota haluatko avata lisää kysymystä vielä? öö sillä tavalla, että hengitysharituksen suhteen boksi vai kolmio elikkä sisäänhengitys, pidätys, ulospuhallus, pidätys vai sisäänhengitys, ulospuhallus, koska eikö aut autonomisen hermoston parasympaattinen puoli aktivoida silloin, kun meillä tulee pitkä uloshengitys, jolloin se olisi järkevämpää pijättää sen uloshengityksen jälkeen se pikku tauko siellä. Just näin.

Elikkä no karkeastihan se menee niin, et sisäänhengitys aktivoi ja uloshengitys deaktivoi hermostoa. Eiks näin? >> Juu. >> Joo.

Niin >> elikkä sitten jos >> niin eli mä lähtisin kolmiolla kolmiolla liikkeelle. Triangle before square. >> Joo >> joo. >> Oli hankalasti muitoteltu kysymys, mutta näin minä taas sen mielessään pyöritellyt sen parasympaattisen sympaattisen [naurua] kautta.

>> Joo joo. Kyllä. Kyllä. Ei mitään.

Oli hyvä. Oli hyvä. >> Apuvälineet tukikeinot sitten siinä sinun kuntoutuksessa, plaastarit, apuvälineet. Onko niistä oikeasti hyötyä?

>> Öö apuväälineitähän on hengitysfysioterapiassa paljon. Öö se taas riippuu paljonkin siitä, että on hyötyä, mutta että osataan valita oikea keino oikealle ihmiselle. Esimerkiksi jos meillä on limaisuutta hengitysteissä, niin et me osataan valita semmoinen oikeanlainen öö positiivinen puhallusharjoitus, positiivisen paineen puhallusharjoitus, pepharjoitus vaikka mikä sitten tukee esimerkiksi astma potilasta. Ja siihenhän löytyy erinäisiä erinäisiä vehkeitä, mitä on kehitelty, missä saattaa sitten olla myöskin sisäänhengittävää hengiteltävää höyryä, vesihöyryä, mikä sitten helpottaa sitä hengitystä.

tai sitten tämmöisiä OPEP-laitteita, missä tulee myöskin oskillaatio siihen uloshengityksen mukaan, niin ne saattaa taas sitten toimia tämmösille, jolla on kroonisempaa limaisuutta limaisuutta. esimerkiksi tämmöiset pronkkiektasiat, jossa on niinku keuhkoputken laajentumista ja sinne kertyy sitä limaa ja se on niinku pysyvä tila, niin siinä tää oskilloiva väline, esimerkiksi tämmöninen pilli, mihin puhalletaan läpi, se vastustaa sitä hengitystä ja siellä tulee värinä siitä ilmavirtauksesta ja se resonoi sitä tänne alaspäin keuhkoputkeen ja pyrkii paineen avulla myöskin irrottaan sitä ja pitää niitä keuhkoalveja paremmin auki, josta se lähtee sitten ajan kanssa toivon mukaan paremmin sieltä irtoamaan. Ja sitten taas mietitään esimerkiksi kun puhuit siitä, että miten saadaan taas niin kun keuhkojen kapasiteettia mahdollisesti kasvatettua, niin ei välttämättä itsessään keuhkokapasiteettia, mutta ehkä sitä sitä niinku hengitysmekaniikkaa ja tapaa hyödyntää oikeita lihaksia siinä hengityksessä. Erityisesti kun puhutaan rasituksesta, liikunnasta, niin tämmösiä vastapaine sisäänhengitystä vastustavia laitteita.

mitkä laitetaan joko maskilla tai sitten suukappaleella suuhun ja sitten vastustetaan mekaanisesti, kierretään kireämmälle ruuvia ja pienennetään sitä ilmaottoreikää ja pyritään tekemään samall lailla paajentamaan hengitys alaspäin ja saamaan sitä palle hengitystä aktivoi aktivoitua. tämmösiä apukeinoja hyödynnetään varsinkin ulkomailla paljon, mutta mun mielestä Suomessa ihan liian vähän. Kun puhutaan näissä erityisesti niin kun urheilijoista ja liikkujista, aktiivi aktiiviliikkujista niin koen, että voisi olla parempikuntoisia ihmisiä myöskin ja paremmin suoriutuvia ihmisiä, kun hyödyn osais hyödyntää tätä IMT- harjoittelua, inspiratory muscle trainingiä paremmin. Ja sitten taas jos mennään vielä akuuttiin akuuttiin, niin sit meillä on tietysti yskityskoneita, joita voidaan käyttää neuromuskulaarisairauksissa ja ja tuota sitten näitä cpap BBAP laitteita, mitä hyödynnytään sitten taas obesitettihypoventilaatiossa ja uniapneassa ja muissa, että et tavallaan se on häilyvä se raja, mikä on hengitysfysioterapia apuväline ja mikä on hoitotyöapuväline ja mikä on normitallaajan apuvälineen, että et tota kaikenlaista on ja eritoteen jos kokee jostakin hyötyä, niin silloin sitä kannattaa melkein käyttää ihan niinku tämmöisenä käytännönläheisenä juttuna.

No jos kuvitellaan semmonen tilanne, että on aivan älytön limaisuus, saadaanko me sillä pulluphalluksella sitä limaa sieltä resonoitua liikenteeseen, jolloin me saadaan sitä tautin taudin paranemista nopeutettua. >> Ei välttämättä taudin paranemista nopeutettua, mutta tuota ainakin saatais sitä oiretta helpotettua, sitä limaisuusoiretta. Tutkimustulokset PEPullon kanssa on vähän semmosia, että kun se ei ole mikään firman valmistama tuote, niin se ei ole intresseissä kenenkään tutkia sitä tänään tarkemmin jonkun tietyn vuosiluvun jälkeen. Et sitten tietysti erinäiset tämmöset oskilloivat välineet ja ja tota höyry höyryn kanssa tehtävät webharjoitte laitteet ja muut, niin niistä taas sitten ihmisiä ja ja tota organisaatioita kiinnostaa niitä tutkia, kun niissä on myöskin rahalliset intressit taustalla, niin tuota niistä löytyy paremmin sitten dataa, joka myöskin puoltaa sitten sitä, että et sillä saadaan helpotusta oireeseen, mut ei välttämättä ehkä nopeutettua sitä kuitenkaan.

Joissakin tapauksissa tutkimuksessa voi olla jotain lievää, mutta eipä juurikaan. >> No miten jos joku haluaa kotoisella alkaa sitä limmaa irottamaan tehokkaammin, minkälaiset nyrkkisäänt sä annat sille matkaan? >> Periaatteessa niinun no pullopuhallus on semmonen, että jos löytyy letkua öö pilli ja muki, johon laitetaan vettä tai pullo, mihin laitetaan vettä, niin lähdetään tekemään palle hengitys nenän kautta rennosti sisään. Lähdetään laajentaan niitä keuhkoja ja sitten tehdään vähän voimistettu ulospuhallus sinne vesivastusta vasta ja tietysti sitten, että missä se lima on, että onko se tuolla keuhkoputkissa jonkun infektion jälkeen vai onko se täällä nenässä, niin sekin on tietysti yksi kysymys, että tarvitaanko sinne sitten myöskin jonkunlaista nokkakannua tai tämmöstä nenäkannua, mitä voidaan hyödyntää, et saadaan sieltä se lima tulemaan.

vai onko se sitten enemmän se pullopuhallus ja tämmöönen pepharjoittelu, jos se tuleekin täältä alempaa, niin tuota noi voi olla semmosia keinoja ja hengästyttävä liikkuminen tietysti. Ei siinä aktiivisesti taudin aikana, mut sit kun alkaa tuntua, että se tauti alkaisi vähän niinku lievenemään, niin sit kannattaa lähteä ulos vähän pikkuisen ventilaatioita enemmän ja saadaan keuhkoja töihin, niin sitten kun siellä kulkee enemmän ilmaa, niin se lima myösk lähtee siinä mukana mukana sitten sen virtauksen mukana toivon mukaan vähän paremmin irtoamaan ja voi sitten siellä räkiä lenkkipolvalreille vähän menemään. No kuinka paljon käytät sitten vaikka sen vallehengityksen tehostamiseksi tai hoksauttamiseksi kuminauhoja ja muita tuossa keuhkojen alaosassa tai rintalasta alaosassa? >> Öö aika aika paljon kaikenlaista käytän eri asentoja.

Istuma-asentoa, seisoma-asentoa makuasentoa kylkimakuasentoa, öö käsipainoja. Semmonen painohan on valla hyvä. öö missä on tasaiset kuulat, mitkä niit siinä päässä, niin se saa laitettua tuohon rintakehälle toisen tuohon vatsan päälle, et se pysyy siinä. Siihen tulee pieni paine siihen, jolla tiedetään, että pystytään vähän tarkkaan sitä hengitysliikettä ja saadaan pieni semmonen fasilitointi sinne myöskin ihan manuaalisesti.

Toki niin kun esimerkiksi jotain pyyhettä sitomalla tuohon ympärille ja sitä vasten, niin erittäin hyvä harjoitus. Ja siinä pystytään myöskin tehostaan se uloshengitys, kun tehdään niin, että lähdetään kiristämään sitä vyötä, niin me saadaan myöskin siinä kolme harjoitusta periaatteessa yhdellä. Enähengitys, pallehengitys, sivun laajennusharjoitus ja sitten vielä se uloshengityksen tehostaminen huulirakohengityksen avulla. Siellä tuli itseasiassa neljä, niin tota kyllä kannattaa hyödyntää kinesiippiä voi hyödyntää myöskin kaikenlaista mikä vaan ni mikä vaan helpottaa ja se mut se on tosi yksilöllistä, että kuka löytää missäkin asennossa.

Et esimerkiksi niinku jos miettii vaikka selimakuasennossa, rantatuoliasennossa, polvet koukussa öö niin tämmöinen asento, niin helpottaa tosi useasti ja löytyy paremmin se hengitys sieltä. Tässä rintakehä pikkuisen aukinainen ja sitten kun polvet on koukussa, niin lonkankyet ei kiristä ja se hengitys pääsee menemään ihan sinne lantioppohjaan asti. Et kokeilemalla tämmöönen niinku kokemuksellinen oppiminen niin on aika tärkeässä osassa omaa työtä. Kävin tuossa viime vai toissa viikonloppuna tämmösen toiminnallisen neurologian kurssilla ja siellä sitten toivotettiin sitä, mikä oli erittäin hyvä, että ensiksi pitää tulla sensorinen tieto elimistölle, että miten toimitaan ja missä toimitaan, että voidaan tehdä motorista tietoa.

esimerkkinä, jos sinulla pitää päästä paikasta A- paikkaan B, käydät siihen gepsiä, niin jos se kepsi ei tiedä, missä sinä tällä hetkellä oot, niin miten se voi antaa ohjeet sinne perille. Ja siitä syystä sitten se käsillä tehtävä ohjaus tai vaikka se kuminauha. Ihmisellähän on paljon helpompi keskittyä siihen, kun se saa sitä oikein kunnon aistimuksen. Milloin se tietää missä ollaan, jonka jälkeen kroppa kyllä löytää ne reitit miten sinne päästään, kunhan vaan tietää se starttipiste ja se kyllä silloin kolahti siellä koulutuksessa niinku aivan mielettömän luijaa.

>> Mm. Tosi hyvä juttu. Kyllä. Joo, kyllähän se vaatii sitä niinku ymmärrystä ja tosi paljon niinu omassa työssäikin se, että hei tosi paljon mä puhun ja haluan niinku tietää, että miten se ihminen kokee sen oireen, miten se kokee sen hengityksen, sanoo, että tää on vaikea, mä pääsen, miten mä miten mä saan sen tänne, niin tavallaan lähdetään miettiin sitä yhdessä, koska just näin oli tosi hyvä vertaus, mikä sä sanoit, et et tota joo tyhjentä.

>> Mm. tapelin tapelin vesalle vie perkkuja kovasti. >> No joo sinne vaan. [naurua] Terveisiä >> tässä kat on käyty nämä kyssärit läpi mitä mulla oli ennakkoon valmisteltu.

Onko sulla mitään semmista mitä pitäisi ehdottomasti käydä vielä näihin asioihin liittyen? >> Ehkä just toosta kun toiminnallisesta neurologiasta puhuit. Ei niinku neurologiasta itsessään, mutta mutta niinun kun puhutaan toiminnallisista hengityshäiriöistä tai tota ylipäätään probleemista, mitkä ei liity astmaan tai mihinkään muuhunkaan, että on koska niitä tulee todella paljon ja niitä on ehkä alkanut tulee entistä enemmän, koska sitä tunnistetaan paljon paremmin myöskin lääkäreitten keskuudessa. Eli tota on tehty tutkimuksia.

Oireena on hengenahdistus. Ei löydy astmaa, ei oo sydämessä mitään selittävää. Öö ei oo gastroenterologisesti mitään selittävää. On katottu, että onko tehty vaikka impedanssimittaus, jossa on katottu, että nouseeko happoa vatsasta, joka alkaisi provosoimaan jotain.

Mut mitään mitään niinun neurologiaa myöskään viittaa vaan ei oo, joka selittää soiretta. Niin silloin me voidaan alkaa miettiä sitä, että onks onko joku vaikka pitkäkestoinen tauti tai joku pitkä stressijakso esimerkiksi lähtenyt horjuttamaan sitä tasapainoa elimistössä ja se on alkanut kehittää tiettyjä erilaisia coupping keinoja siihen ä se hengitys soljuu, koska niinhän me tehdään. Me lähdetään muokkaamaan. Elimistö lähtee muokkaamaan, jos ei se pysty tekee jollain tietyllä tapaa, niin ne on erittäin mielenkiintoisia.

osittain myöskin haastavia juttuja, mutta tota täytyis muistaa se, että et vaikka sieltä ei löydy mitään ongelmaa, niin silloin se ihmisellä on kuitenkin se ongelma siellä ja ja vaikka sille sanotaan, et sulla ei oo astmaa, mut henkeä ahdistaa niin perkeleesti, niin se ei helpota sitä, et sä sanot silleen, että no sulla ei oo astvaa, mutta sit no mitäs mulla n tälle oirealle tehdään? niin tavallaan ei jätetä sitä siihen vaan yritetään ohjata se ainakin oikeeseen suuntaan ja tässä kohtaakin se voi olla se hengitysfysioterapeutti, johon se potilas ohjataan, kun on poissuljettu kaikki jutut ja silti ahdistaa. >> Niin monesti on törmännyt tietynlaisten asiakasryhmien kanssa siihen, että poisulko ollaan tehty, koska lääkäreittenen tehtävä on vailla elämää piste. Elikkä silloin jos on vaikka se Nilmisen ongelma, jonka seurauksena käydään korva- ja kurkkulääkärillä, käydään erikoislääkärillä, käydään päämagneetissa ja muussa ja ollaan todettu, että ihminen on terve.

Siellä ei ole mikään mikä hänen elämäänsä uhkaa. Niin sitten jos me soteihmiset tehdään tälleen nää sanot, että koita vaan pärjätä, niin melko surullinen tilannehan se on, koska edelleenkin se nieleminen on sille ihmiselle haastavaa ja sitten se saattaa olla joskus hyvin hyvin pelottavaa. Niin vaikea se on, kun ihminen jää vähän niinku tyhjän päälle. >> Juurikin näin, että ainakin itse yritän niinun antaa jotakin.

Jos mä itse pysty auttaa, niin mä yritän miettiä, että no hei, oletko käynyt puheterapeutilla? olisiko mahdollista työterveyden puolesta tai muuten, jos se liittyy se oire tänne, että sieltä voisi mahdollisesti löytyä jotain ja tavallaan se, että et kuunnellaan se potilas, otetaan se vastaan, otetaan aikaa siihen. Ymmärrän sen toki niinku lääkäreillä ei välttämättä oo sitä aikaa samalla lailla ku taas sitten meillä fysioterapeuteilla. Et et siinä kohtaa me voidaan myöskin hyödyntää sitä meidän meidän pidempää vastaanottoaikaa siihen, että oikeesti otetaan se vastaan, mitä sillä potilaalla on sanottu.

>> Törkeen hyvä. Törkeen hyvä. Sitten kun taas mietitään sitä, että no miten ne hermoimpulssit kulkee elimiestössä, meillä on terävä, meillä on kylmä, meillä on värinä, muuta vastaavaa. Siinä missä sinä ohjaat sitä asiakasta, niin käytätkö sinä erilaisia ärsykkeitä ihmiselle, et sillä on helpompi hoksata?

käytän, että minkälaisia ni se riippuu taas potilaasta. Mutta esimerkiksi jos mietitään vaikka no tulee mieleen tämmöönen kapnografi kapnografi mittaus eli tavallaan niinku visuaalista feedbackiä potilaalle. Jos vaikka tiedetään, että potilaalla on taipumusta tämmöiseen krooniseen liikahengittelyyn, niin meillä on semmoinen laite, mikä missä laitetaan haistelijat tänne piikset nokkaan ja sit me käännetään se laite potilaaseen päin. Se piirtää sitä hiildioksidikäyrää hengytksen mukana.

Se mittaa etco 2 arvoa, elikkä sitä entitle carbon dioxide. sitä loppuuloshengityksen hiilidioksidimäärää ja me voidaan katsoa siitä käyrästä selittää sille asiakkaalle, että huomaatko, että kun sä puhut, niin tää hengitys alkaa täällä niinku se alkaa laskea se hiljauksen määrä täällä ja silloin sulla alkaa tulee myöskin sitä oidetta ja sit voidaan alkaa yrittää sitten kertoa silleen, että no jos sä yritätkin saada siitä hengityksestä tasaisempaa, niin et pystyykö se toteuttaa sitä? Pystyykö se niinku biofeedbackinä saamaan sen hengityksen rullaavan paremmin? Hyödynnetään periaatteessa monitoria siihen, mutta tota aika vähän itsellä omassa työssä mitään tenssiä tai mitään muuta vastaavaa, mitä voisi periaatteessa.

No värinää. Joo, värinää taas enemmänkin semmoisena m limanirituskeinona akuutisti tai sitten ohjataan, että joku voi tehdä sulle tai voit itse hyödyntää vaikka lihaspolta vasaraa, jos on limaisuutta, niin lähteä jyskyttämään selkäpuolelle, rintapuolelle tai sitten jos on lapsesta kyse, niin sähköhammasharjaa vauvalle esimerkiksi selkään tai jotain muuta vastaavaa. >> Joo. Hyviä tipsejä.

Hyviä tipsejä. Tota mitä vielä? >> En mä tiedä. Täähän meni ihan mukavasti ja kivasti tää homma.

Sun kanssa on mukava rupatella.