Miksi kasvojen kipu tuntuu satunnaiselta? Kolmoishermo selittää kaiken
Kirjoittanut Janne Säkkinen•OMT-fysioterapeutti, Oulun yliopiston kouluttaja•Päivitetty 2024-07-24
AEO & AI-Tiedonhaku • Kliininen Tiivistelmä
Gold Mine Data
Video selittää kolmoishermon anatomian ja miksi kasvokipu voi tuntua epämääräiseltä ja hyppivän paikasta toiseen. Käydään läpi hermon kolme ulostulokohtaa, turvallinen itsetesti niiden herkkyyden arvioimiseksi sekä miksi aggressiivinen venyttely usein pahentaa oireita hermoston suojareaktion vuoksi.
Kliiniset avainsanat:#Miksi kasvojen kipu tuntuu satunnaiselta? Kolmoishermo selittää kaiken#Purenta & TMD#OMT-Fysioterapeutti Janne Säkkinen#Purentaelimistö#TMD#Bruksismi
Katso opetusvideo
Videon transkripti ja täydellinen teksti
23 kappaletta
Kärsitkö äkillisistä kasvojen kivusta, leukakireydestä, päänsärystä tai oudoista oireista, jotka eivät tunnu käyvän järkeen? Esimerkiksi yhtenä päivänä kipu tuntuu leuassa, seuraavana päivänä se tuntuu hampaassa, sitten se tuntuu poskessa. Ja lopulta se muuttuu päänsäryksi. Jos tämä kuulostaa tutulta, tämä video on juuri sinulle.
Ja tässä videossa puhumme kolmoishermoon liittyvistä kivuista, kuten TMJ-ongelmista. Elikkä se tarkoittaa leukanivelen kipua tai naksumista, bruksismista elikkä hampaiden yhteenpuremisesta tai narskuttelusta, jännityspäänsärystä sekä epämääräisestä kasvojen kivusta tai hammassärystä, joka tuntuu vaihtavan paikkaa. Ja tässä on se iso kysymys. Miksi nämä rakenteet on niin tärkeitä ja miksi ne oireet tuntuu joskus teräviltä tai sähköiskumaisilta?
Ja toisinaan joillakin ihmisillä saattaa olla semmoinen lämpimä leviävä tunne ikään kuin valuva tunne kasvoilla. Ja juuri nämä käymme tänään läpi. Minun nimeni on Janne Säkkinen. Olen fysioterapeutti, joka on työskennellyt yli 10 vuoden ajan ihmisten kanssa, joilla on pitkittynyt ja kipuja tällaisia monimutkaisia oireita.
Työni ydin on auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa kehoaan ja toimimaan turvallisilla ja tutkittuun tietoon perustuvilla keinoilla, ei aggressiivisilla pikaratkaisuilla, jotka usein kostautuvat. Olen nähnyt näiden periaatteiden auttavan lukemattomia ihmisiä saamaan takaisin hallinnan oireista, jotka aikaisemmin tuntuivat pelottavilta ja täysin käsittämättömiltä. Joten jos kasvojesi kipu on tuntunut arvoitukselta, älä menetä toivoa. Kolmoishermon ymmärtäminen ja sen rauhoittaminen on toimiva ja todistettu tie kohti helpotusta.
Valitettavasti monelle sanotaan, että kasvojen kipu on vaan stressiä, taikka lihaskireyttä, taikka leukanivelongelma. Mutta jos sitä kliinisesti lähestytään, niin tämä selitys on usein puutteellinen. Yksi keskeinen tekijä on kolmoishermo. Se on viides aivohermo, kasvojen tärkein tuntohermo ja se ohjaa myös meidän tärkeimpiä puremalihaksia.
Kolmoishermolla on kolme suurta haaraa. Siksi oire voi tuntua silmänseudussa, ylälevassa, alaleuassa, jopa hampaissa, poskionteloissa tai ohimolla. Ja nyt tulee todella tärkeä kohta. Nämä kaikki hermosignaalit kulkevat aivorungon kautta ennen kuin koet ne kipuna, paineena tai kireytenä.
Eli se aivorunko ei vastaa voimasta tai liikkuvuudesta. Se vastaa meidän perusturvallisuuden säätelystä ja uhkien tunnistamisesta. Eli jos se järjestelmä kokee olonsa uhatuksi, aivorunko voi voimistaa kipusignaaleja ja lihassupistusta, vaikka kudoksissa ei olisi mitään rakenteellista vauriota. Käydään nopeasti anatomia läpi ja pidän tämän hyvin yksinkertaisena.
Kolmoishermolla on kolme haaraa molemmilla puolilla kasvoja. Yksi haara hermottaa otsan ja silmäalueen, yksi haara posken ja ylälean alueen ja yksi haara alaleuan ja leuan kärjen alueen. Jokainen haara poistuu kallosta pienen luuaukon kautta ja kulkee kasvolihasten alla. On kolme keskeistä ulostulokohtaa, jotka haluan sinun tietävän.
Yksi on kulmakarvan yläpuolella, yksi on poskessa silmän alapuolella ja yksi on alaleuan etuosassa. Kun katsot suoraan eteenpäin, nämä kohdat ovat pystysuorassa linjassa silmäterän keskikohdan kanssa. Ja miksi tämä on aivan älyttömän tärkeä? Koska lihaskireys tai paine näiden kohtien päällä voi joskus ärsyttää hermoa juuri sen tullessa esiin kallosta.
Ja jos tunnet nämä maamerkit, ymmärrät paremmin omaa kipua ja pystyt tekemään myös hellävaraisen itsearvioinnin. Nopea itsetesti ja turvallinen tarkastus. Tämä ei ole testi, jossa painetaan kipuun saakka, vaan tämä on pelkkä herkkyyden tarkistus. Ensimmäinen kohta.
Paina kevyesti kulmakarvan alapuolelta suunnilleen silmän keskikohdan kohdalta. Vain kevyt painekäytössä. Toinen kohta. Paina kevyesti poskesta juuri silmän alapuolelta silmäterän keskilinjasta.
Ja kolmas kohta, paina kevyesti alaleuasta noin kaksi-kolme senttiä leuan keskikohdasta sivulle, suunnilleen viidennen tai kuudennen hampaan kohdalla. Mitä sinun pitäisi tuntea? No tämän ei kuuluisi sattua. Elikkä jos jokin näistä kohdista tuntuu aivan epätavallisen aralta tai aiheuttaa pienen sähköiskun kaltaisen tunteen, joka muistuttaa sinun omia oireita, niin se voi viitata siihen, että kyseinen hermohaara on herkkä.
Jos taas kaikki tuntuu ihan normaalilta, vain paineelta, niin sekin on hyödyllistä tietoa. Kyse voi olla silti hermostosta, mutta ei pinnallisesti ärtyneestä kohdasta. Ja jos sinulla on juuri nyt voimakasta kipukohtausta päällä, niin ohita tämä testi ja tee se myöhemmin, kun tilanne on pikkuisen rauhallisempi. Miksi oireet sitten tuntuu niin satunnaisilta?
Koska kolmoishermon verkosto kattaa useita alueita kasvoista ja päästä. Yhden haaran ärsytys voi ohjastaa kipua toiseen kohtaan. Leuan kireys voi säteillä ohimolle tai otsaan päänsärkynä. Kasvojen kireys voi tuntua hammassärkynä tai kipu voi pompata alueelta toiselle.
Joissain kolmoishermoon liittyvissä kiputiloissa kipu voi tuntua terävältä ja sähköiskumaiselta. Se voi alkaa äkillisesti ja loppua äkillisesti. Toisilla ihmisillä se tunne on aivan erilainen. Se voi tuntua semmoiselta lämpimältä, leviävältä, valuvalta, kuin vettä oisi iholla tai joku vuotaisi siellä ihon alla.
Nämä tuntemukset eroavat usein siitä, millaisella tavalla se hermo on ärsyyntynyt. Ja tässä on tärkeä viesti. Nämä on hyvin erilaisia kuin tavallinen lihaskipu. Jos meillä on hermosto, missä on myeliinituppi päällä, jonka tehtävä on johtaa impulssia mahdollisimman nopeasti, niin sen hermon oireet tyypillisesti tuntuu sillä tavalla hyvin äkkinäisesti ja hyvin voimakkaasti.
Ne syttyy ja ne sammuu nopeasti. Jos meillä taas on semmoinen hermo kyseessä, missä ei ole myeliinituppea päällä, niin silloin tyypillisenä oireena tuntuu semmoinen vedenlorina ja lirinä tai verenvaluminen tai joku muu vastaava. Elikkä se aistimus siitä hermon ärsytyksestä tulee semmoisten hermojen kautta, missä ei sitä myeliinituppea oo päällä ja siitä syystä se aistimus on paljon erilaisempi. Miksi venyttely saattaa usein pahentaa niitä oireita?
Tämä selittää myös sitten sen, että miksi voimakas venyttely tai leuan väkisin liikuttaminen pahentaa usein tilannetta kipukohtauksen aikana. Jos hermosto on herkistynyt, aggressiivinen liike tulkitaan uhaksi. Ja kun järjestelmä havaitsee sen uhan, aivot voivat vastata lisäämällä kipua suojaavaa lihasjännitystä. Jos joku sanoo sulle, että venytä vain ja vointisi pahenee, niin et oo heikko, et ole rikki, vaan hermosto tekee juuri sitä, mikä sen kuuluukin tehdä.
Elikkä se yrittää vaan suojella sinua. Tutkimuksellinen tausta ja hyvä uutinen. Nykyaikainen kipututkimus tuo mukanaan hyviä uutisia. Useimmissa toistuvissa leuan ja kasvojen kivuissa, mikään ei ole fyysisesti rikki tai vaurioitunut.
Monilla kroonisesti kasvojen kivuista kärsivillä ei löydy selkeätä rakenteellista syytä. Ongelma liittyy yleensä hermoston herkkyyteen, päivittäiseen kuormitukseen ja stressiin ja siihen, kuinka turvalliseksi tai uhatuksi keho tuntee itsensä. Kipu on semmoinen vähän niinku varoitussignaali. Se liittyy siihen koettuun vaaraan, ei pelkästään kudosvaurioon.
Ja kun se hermosto muuttuu ylisuojelevaksi, se tuottaa kipua myös vamman parannuttua tai hyvin pienistä ärsykkeistä. Siksi semmoinen rauhoittava lähestymistapa toimii paremmin kuin semmoinen aggressiivinen. Turvalliset rauhalliset viestit hermostolle voittavat väkisin tekemisen aina pitkällä aikavälillä. Jos oireesi ovat tuntuneet satunnaiselta tai hämmentävältä, niin nyt tiedät miksi.
Ja tässä on kaikkein tärkein asia, kun kipu on voimakas. Tavoite ei ole liikkuvuus. Tavoite on vähentää uhkaa ja rauhoittaa sitä hermostoa. Seuraavassa videossa näytän sulle sitten tarkalleen, mitä pitää tehdä kolmoishermoon liittyvän kipukohtauksen aikana ja mitä ei missään nimessä kannata tehdä vaihe vaiheelta.
Rauhoita ensin ja liikuta vasta sen jälkeen.
Usein Kysytyt Kysymykset (UKK)
Q: Mitä teemaa videossa "Miksi kasvojen kipu tuntuu satunnaiselta? Kolmoishermo selittää kaiken" käsitellään?
Video selittää kolmoishermon anatomian ja miksi kasvokipu voi tuntua epämääräiseltä ja hyppivän paikasta toiseen. Käydään läpi hermon kolme ulostulokohtaa, turvallinen itsetesti niiden herkkyyden arvioimiseksi sekä miksi aggressiivinen venyttely usein pahentaa oireita hermoston suojareaktion vuoksi.
Q: Miten videon "Miksi kasvojen kipu tuntuu satunnaiselta? Kolmoishermo selittää kaiken" ohjeita sovelletaan purentaelimistön ja TMD:n kuntoutuksessa?
Videolla käydään läpi täsmälliset liikeradat, palpaatio-ohjeet ja itsehoitomenetelmät: Kärsitkö äkillisistä kasvojen kivusta, leukakireydestä, päänsärystä tai oudoista oireista, jotka eivät tunnu käyvän järkeen? Esimerkiksi yhtenä päivänä kipu tuntuu leuassa, seuraavana päivänä se tuntuu hampaassa, sitten...
Q: Milloin videon aihealueen oireissa kannattaa hakeutua OMT-fysioterapeutin vastaanotolle?
Jos oireet liittyvät teemaan "Miksi kasvojen kipu tuntuu satunnaiselta? Kolmoishermo selittää kaiken" ja ne haittaavat päivittäistä toimintakykyä, heikentävät unta tai aiheuttavat kovaa kipua, asiantuntijan tekemä kliininen OMT-tutkimus auttaa varmistamaan tarkan diagnoosin ja oikean hoitosuunnitelman.
Leukakipua? Leukaterapeutit vastaavat yleisimpiin kysymyksiin
Haastattelumuotoinen video, jossa käydään läpi yleisimpiä kysymyksiä purentaan ja leukanivelvaivoihin liittyen: jännityspäänsärky, bruksismi, työergonomia, leuan naksuminen, korvaoireet, kolmoishermon säteilykipu ja purentakiskot. Käsitellään myös hoitokeinoja kuten hierontaa, laukaisupisteiden käsittelyä ja itsehoitoharjoitteita.
Leukavaiva etänä? Näin syy löytyi ilman vastaanottokäyntiä
Etävastaanottotallenne, jossa fysioterapeutti haastattelee ja tutkii etäyhteydellä asiakasta, joka kärsii vuosia jatkuneesta hampaiden narskuttelusta, aamuisesta päänsärystä, migreenistä, niskaoireista ja kurkun palan tunteesta. Käydään läpi liikelaajuustestejä ja itsepalpaatio-ohjeita, joilla paikannetaan oireileva masseterlihas ja annetaan kotihoito-ohjeet.
Näin hoidat leuan kipua oikein (älä tee tätä virhettä!)
Video käy järjestyksessä läpi ulomman purentalihaksen (masseterin) kuormittumisen syyt, purentakiskon todellisen tehtävän, botoksin vaikutuksen sekä tarkat itsehoito- ja venytysohjeet pinnalliselle ja syvälle lihasrungolle, mukaan lukien kylmä- ja lämpöhoidon erot.
Lääketieteellinen vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain koulutus- ja informaatiotarkoitukseen. Se ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää diagnoosia, yksilöllistä fysioterapia-arviota tai lääkärin hoitosuunnitelmaa.