Tarvitsetko oikeasti erityistyölasit? Katso tämä ennen kuin maksat!

Oletko päätetyöntekijä etänä tai toimistolla ja työn suhteen alkaa olemaan haasteita läsnä. Tässä videossa käydään läpi, mitä tekijöitä pitää huomioida erityistyölasien mittauksessa ja milloin olet oikeutettu niihin erityistyölaseihin. Omat silmälasit pitää olla siis päivitettynä ja tämän jälkeen olet vasta oikeutettu niihin erityistyölaseihin. Eli erityistyölasit eivät voi olla sinun ensimmäiset lasit.

Jos siis omasta näöntarkastuksesta on reippaasti aikaa, niin tuolloin suosittelen ensimmäisenä kääntymään optikon puoleen. Ja jos lasit ovat up to date ja näkyy tarkkaan kuin haukalla, niin alapa pähkäilemään näitä mittauskuvioita. Ensimmäisenä pitää saada ehdottomasti ergonomiset tekijät iskuun työpisteelle ja jos tämä kuulostaa aivan sianssaksalta, niin kurkkaapa video, joka on suositeltu tässä lopussa. Siinä käydään läpi kaikki tarvittavat työpisteen säädöt.

Erityistyölasit ovat siis lasit, jotka on suunniteltu tiettyyn työvaiheeseen tai tehtävään. Ja tyypillisesti nämä lasit on säädetty sen näyttöpäätteelle, ja jos työhön kuuluu jotain vaikka teollisuudessa tapahtuvaa toimintaa, niin lasit voivat olla esimerkiksi suojalasit vahvuuksilla. Onko tässä lakia taustalla? No onhan tässä.

Erityistyölasien harkinnan perusteena on valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä vuodelta 93, joten lakikin tätä tukee. Erityistyölasien mittauksia suorittaa työfysioterapeutit ja häneltä saat myös lomakkeen, jonka jälkeen saat varattua sitten aikaa työnäköoptikolle ja sitten se prosessi lähtee etenemään step by step. Yrityksillä on erilaisia määrityksiä siitä, mitä yritys maksaa kehyksistä ja linsseistä työntekijöilleen. Tästä syystä on hyvä ottaa yhteyttä henkilöstöresursseihin ja kysellä firmakohtaiset tarkennukset sekä minkä optikkoliikkeen kanssa työnäkökuviot on sovittu.

Esimerkkinä tässä työpisteessä mulla on käytössä tämmöinen ulkoinen 34-tuumainen näyttö sekä alla on tabletin moodissa oleva kannettava tietokone. Ensimmäisenä laita silmät kiinni ja hae niskalle hyvä asento. Ja tämän jälkeen kun se niska on rennossa asennossa, avaa silmäsi ja näytön ylälaidan pitäisi olla silmien tason alapuolella. Jos päätenäyttö on reippaasti katselulinjan yläpuolella, niin siellä ne silmää kontrolloivat lihakset ovat todella kovalla käytöllä.

Tästä helposti saattaa ilmetä silmien nopeaa väsymistä tai helposti yläniska-aluetta aletaan jännittämään, että saadaan katselukorkeus hieman paremmaksi. Tämän jälkeen ota karkea syvyysmitta näyttöä kohti siten, että käsi on suorana ja plus 10 senttiä sormesta kädestä näyttöä kohti. Jos se näyttö on reippaasti kauempana, niin siellä kannattaa ensimmäisenä ottaa näyttöä hieman lähemmäksi. Jos sinulla on käytössä joku aivan mielettömän iso näyttö, niin nämä tapaukset on sitten semmoisia erikoisuuksia, joten niihin pitää tehdä hieman erilaiset kuviot.

Jos sinulla on käytössä useampi näyttö ja molempien näyttöjen kanssa kuormitus on 50/50, niin tuolloin näytöt kannattaa sijoittaa nenälinjan molemmille puolille. Jos taas toinen näyttö on selkeästi päänäyttö ja toinen toimii apunäyttönä, niin tuolloin kannattaa välttää pitkäkestoista työskentelyä kiertyneessä asennossa. Pyri silmiä käyttämään, kun kurkkaat sinne apunäyttöön. Ja jos siellä silmien alueella alkaa oireilua tästä ilmetä, niin vaihtele sitä apunäytön paikkaa tai koita löytää keino, jolla saat apunäytön vaikka alas.

Jos kaapista löytyy vanhoja tabletteja, niin tuolla olisi Spacedesk-niminen ohjelmisto, saa yhdistettyä tabletin tietokoneen apunäytöksi ja sitten vaan virität jonkun näppärän tablettitelineen ja avot, siinä on näppärä apunäyttö työn tueksi. Toinen ominaisuus, mitä kannattaa ehdottomasti käyttää Windows-ympäristössä, on Fancy Zones. Eli näiden kuvioiden kautta voit sijoittaa suoraan ikkunan tiettyyn osaan näyttöä tietynlaisen dokumentin. Tällöin esimerkiksi kahden dokumentin kanssa työskentely pelittää kohtuu mukavasti.

Tämän lisäksi Windowsin asetuksesta löytyy myös skaalausvalinta, jolla saadaan sitä fonttikokoa muutettua ruudussa, mutta oletusarvona yleisesti on 100 prosenttia. Ja jos tämä arvo pitää olla näytössä valittuna, kun tehdään sen r-kirjaimen korkeuden mittausta, niin silloin ehdottomasti se pitää olla 100 prosenttia. Kun nämä elementit on viilattu iskuun, niin sen jälkeen aletaan näpsimään mittaukset kasaan. Ensimmäisenä napataan timpurin rullamitta.

Tämä asetetaan silmien viereen ja vedetään siitä tästä mittanauhan keskikohta näppäimistön keskikohtaan. Aseta sormi mittanauhan tyveen ja kurkkaa sentit. Tämän jälkeen tehdään sama setti siten, että otetaan etäisyys päänäytön keskikohtaan, elikkä sorminmittanauhalta paljonko senttejä tuli. Jos sinulla on käytössä apunäyttö, niin ota myös etäisyydet niihin.

Jos apunäyttö on oikealla puolella, niin ota oikealta puolelta silmästä etäisyys näyttöön. Jos apunäyttö on vasemmalla puolella, niin kurkkaa vasemmasta silmästä se etäisyys siihen näytön keskikohtaan. Mittaustiedossa pitää olla näyttöruutujen koot, joten lomakkeeseen pitää laittaa näyttöruutujen tuumakoot ylös tai pituusnurkasta vastakkaiseen nurkkaan. Nyt kun istut päätteen ääressä ja kun se työpöytä on hyvällä korkeudella, niin kyynärpään työpöydän tason pitäisi olla kyynärpään kanssa samalla korkeudella.

Elikkä rullakko etureunaa vasten ja hyvin pyyhkii. Tässä aseta mittanauha silmien eteen ja sen jälkeen lähde vetämään mittanauha suoraan kasvojen eteen. Katso täysin vaakatasossa suoraan eteenpäin ja arvioi mille senttikorkeudelle tulee silmien taso, kun katsot suoraan vaakatasossa eteenpäin. Ota tästä senttimetrimitta ylös.

Tämän jälkeen jätä mittanauha työpöydälle ja lähde siitä nostamaan sitä timpurin mittaa näytön ylimpiin pikseleihin. Ei siis näytön reunuksiin, vaan korkeuteen, jossa pikselit, piirretyt pikselit alkaa. Ja paljonko tämän korkeus on? Lomakkeessa nimittäin kysytään kohtaa katselusta ylimpään tekstiriviin.

Ja tähän pitää laittaa se silmien tason korkeus miinus näytön ylimmät pikselit. Tällöin me saadaan tuo arvo tietoon. Jos näytön yläreuna on katselulinjan yläpuolella, niin silloin käytetään termiä plus 2 senttiä, elikkä tuolloin se näyttö on 2 senttiä meidän katselulinjan yläpuolella. Ja jos laitetaan miinus 2, niin tuolla se näyttö on meidän katselulinjan alapuolella.

Mutta edelleen jos päänäyttö on reilusti katselulinjan yläpuolella, niin todennäköisesti tuolla on jotain säädöissä pielessä. Hyvä lomakkeeseen on myös mitata läpinäkyvällä viivottimella pienen r-kirjaimen korkeus, kun esimerkiksi Google- tai Word-dokumentin zoomi on 100 prosenttia. Tämä on tyypillisesti se 2 tai 3 millimetriä, jos skaalauksessa on säädetty reippaasti erilailla, niin tuolloin se kirjasin voi olla reilusti suurempi tai pienempi. Jos näyttöpääte on yhtäjaksoinen, niin laita siitä myöskin tieto ylös.

Kun ensimmäisenä on säädetty ergonomia kuntoon, tämän jälkeen tehty mittaukset, niin työnäköoptikkoa helpottaakseen kannattaa ottaa kuva työpisteestä. Ei selfietä, vaan joku ottaa sinusta kuvan, millainen työskentelyasento sinulla on ja minkälaisessa ympäristössä teet töitä. Tämä helpottaa sitten sitä optikkoa, kun näytät kuvan hänelle. Jos työskentelet avokonttorissa tai kyseisiä laseja pitää käyttää neuvotteluhuoneessa, niin tuolloin kannattaa ottaa mitta työpisteeltä ovelle tai pyrkiä suosimaan neuvotteluhuoneen eturivin penkkejä.

Jos tätä mittaa ei huomioida, niin sen jälkeen osat alkaa tunnistamaan ihmisiä ympärillä hajun, äänen tai esimerkiksi askelluksen perusteella. Siitähän varmasti saa tosi hauskaa ja mielenkiintoista ja mukavaa, mutta ehkä se on helpompi, jos sä näet ne ihmiset. Erityistyölaseihin voidaan myöskin jossain tapauksessa hioa semmoista syvyysnäköä, mutta tästä syystä on hyvä ottaa se karkea metrimääräinen arvio sinne ovelle tai käytävälle. Jos jotain kysymyksiä tai muita haasteita herää, niin teidän yrityksen työfysioterapeutti varmasti auttaa sinua.

Tuuttaa sähköpostia menemään, niin hyvin pyyhkii.