
Kuinka paljon melatoniinia oikeasti tarvitset? Unilääkäri vastaa
Melatoniini ei nukuta. Se kertoo aivoille, että yö alkaa. Siksi ajoitus ratkaisee enemmän kuin annos.
Lyhyt video selittää, ettei ole olemassa yhtä oikeaa ryhtiä, vaan ryhti on yksilöllinen eikä rangan kaarien muoto tutkimusten (Oulun kohorttitutkimukset) mukaan korreloi kivun kanssa. Tärkeämpää on asennon vaihtelu, liike, uni ja palautuminen kuin staattinen "hyvä ryhti".
Mitä hyvä ryhti oikeastaan tarkoittaa? Lapsuudesta asti meille on varmaan todettu semmoista tietynlaista mallia, että meidän pitäisi olla tietynlainen sivuprofiililtaan tai takaa päin, että me oltais niin sanotusti hyvässä ryhdissä. Onko se totta? No ei se nyt asia nyt aivan näin mustavalkoinen kuitenkaan loppupeleissä ole.
Joka ikisen ryhti on yksilöllinen. Siellä lannerangan kaaret, rintarangan kaaret, kaularangan kaaret saattaa voimakkaastikin muuttua eri yksilöiden välillä, mutta se, onko jompikumpi kipeämpi, niin se ei oikein mene sen kaaren muutoksen kanssa niinku yhteyteen. Jos mietitään vaikka kohortti 66 ja 86, elikkä ne on tämmöisiä pitkittäistutkimuksia, mitä Oulussakin tehdään. Siellä on nää 10 000 molemmissa porukoissa, elikkä sen yksilön terveyttä ja elämää on seurattu syntymästä saakka, ja siellä on otettu aivan posketon määrä röntgenejä ja magneetteja.
Niin sitten siellä ollaan huomattu myöskin sitten se, että jos meillä on tietynlainen lannerangan kaari tai rakenne, niin se ei ole yhtä kuin oireet. Elikkä mikä hyvä ryhti oikeasti tarkoittaa? No se on semmoinen yksilön oma juttu, minkä se yksilö määrittelee. Ei kukaan muu ulkopuolinen instanssi.
Se hyvä ryhti ei myöskään ole semmoinen jäykkä ja staattinen. Elikkä tärkeämpää sen hyvän ryhdin tai ryhdin suhteen yleisesti ottaen on se, että sieltä tulee niitä asennonvaihteluita. Eli kun me vaihdetaan aina seuraavaan ja seuraavaan ja seuraavaan asentoon, niin se on hyvä, koska kaikkein pahinta meidän elämän kannalta ja elämän säilymisen kannalta on se passiivisuus, elikkä ollaan paikallaan, maataan sängyssä tai istutaan vaikka paikallaan. Ne on no go -juttuja.
Ei oo yhtä oikeaa ryhtiä. Elikkä meidän kuormitus töissä ja vapaa-ajalla vaikuttaa siihen, miten se meidän kroppa tekee tämmösiä jumeja ja muita, mutta se, että jos sinne tulee jotenkin muutosta, niin onko se yhtä kuin oire? No erittäin epätodennäköistä. Toimiva ryhti kuitenkin mahdollistaa sitten sen liikkumisen ja hengityksen.
Elikkä me kuitenkin tiedämme, että jos me ollaan ihan hurjan lysyryhdissä, niin silloin meidän pallean toiminta saattaa olla vähän haastavampaa, jolloin se sisäänhengitys ja uloshengitys on vähän niukempaa. Ei saada hiilidioksidin vaihtoa happeen kunnolla, jolloin sitten saattaa alkaa apuhengityslihakset ja muut vastaavat tekemään enemmän töitä. Elikkä semmoinen toimiva ryhti mahdollistaa sen liikkumisen ja hengityksen ilman ylimääräistä vastusta, jolloin se paketti toimii ja silloin pyyhkii mainiosti. Ja vaikka me laitettaisiin semmoiset ryhtiremmit sinne meidän rintarankaan pitämään se asento tälleen näin, ja jos olis vaikka niskan suhteen oireita, niin todennäköisesti se ryhtiremmi ei sitä oiretta korjaisi.
Enemmän merkityksellistä on se, että meillä tulee liikettä, meillä tulee unta ja palautumista, koska näitten tekijöiden summalla me saadaan semmoisia kiputiloja hyvin tyypillisesti poistettua. Mutta semmoinen sitten tällä kertaa. Nähdäänpä seuraavassa.
Lyhyt video selittää, ettei ole olemassa yhtä oikeaa ryhtiä, vaan ryhti on yksilöllinen eikä rangan kaarien muoto tutkimusten (Oulun kohorttitutkimukset) mukaan korreloi kivun kanssa. Tärkeämpää on asennon vaihtelu, liike, uni ja palautuminen kuin staattinen "hyvä ryhti".
Videolla käydään läpi täsmälliset liikeradat, palpaatio-ohjeet ja itsehoitomenetelmät: Mitä hyvä ryhti oikeastaan tarkoittaa? Lapsuudesta asti meille on varmaan todettu semmoista tietynlaista mallia, että meidän pitäisi olla tietynlainen sivuprofiililtaan tai takaa päin, että me oltais niin sanotusti hyväs...
Jos oireet liittyvät teemaan "Unohda täydellinen ryhti – tämä on tärkeämpää" ja ne haittaavat päivittäistä toimintakykyä, heikentävät unta tai aiheuttavat kovaa kipua, asiantuntijan tekemä kliininen OMT-tutkimus auttaa varmistamaan tarkan diagnoosin ja oikean hoitosuunnitelman.

Melatoniini ei nukuta. Se kertoo aivoille, että yö alkaa. Siksi ajoitus ratkaisee enemmän kuin annos.

Video näyttää tenniskyynärpään ja hiirikäden kaksi kotiliikettä, ranteen ojennuksen ja kyynärvarren ulkokierron, SEK-metodilla: staattinen, eksentrinen ja konsentrinen vaihe oikeassa järjestyksessä. Liikkeet tehdään kuminauhalla ja puukapulalla. Mukana ovat annokset, kolme yleisintä virhettä ja ohje siitä, milloin siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Jos virtsa karkaa juostessa, hyppiessä tai yskiessä, tässä videossa selviää miksi pelkkä puristelu (kegelit) ei aina auta. Moni saa virtsankarkailuun vain yhden neuvon: purista lantionpohjaa enemmän. Mutta karkailulle on kaksi täysin vastakkaista syytä — heikko lantionpohja ja liian kireä, ylijännittynyt lantionpohja. Haastateltavana lantionpohjan fysioterapeutti Sofia Lahtinen. Mukana myös kotitesti heikkouden ja kireyden erottamiseen.
Saat heti pääsyn Janne Säkkisen viralliseen Google Drive -kansioon, johon päivitetään täsmälliset liike- ja kuntoutusoppaat.
Lääketieteellinen vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain koulutus- ja informaatiotarkoitukseen. Se ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää diagnoosia, yksilöllistä fysioterapia-arviota tai lääkärin hoitosuunnitelmaa.